vauraus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Noun[edit]

vauraus

  1. prosperity

Declension[edit]

Inflection of vauraus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative vauraus vauraudet
genitive vaurauden vaurauksien
partitive vaurautta vaurauksia
illative vaurauteen vaurauksiin
singular plural
nominative vauraus vauraudet
accusative nom. vauraus vauraudet
gen. vaurauden
genitive vaurauden vaurauksien
partitive vaurautta vaurauksia
inessive vauraudessa vaurauksissa
elative vauraudesta vaurauksista
illative vaurauteen vaurauksiin
adessive vauraudella vaurauksilla
ablative vauraudelta vaurauksilta
allative vauraudelle vaurauksille
essive vaurautena vaurauksina
translative vauraudeksi vaurauksiksi
instructive vaurauksin
abessive vauraudetta vaurauksitta
comitative vaurauksineen

Anagrams[edit]