vihollinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

viha +‎ -llinen

Noun[edit]

vihollinen

  1. An enemy.

Declension[edit]

Inflection of vihollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vihollinen viholliset
genitive vihollisen vihollisten
vihollisien
partitive vihollista vihollisia
illative viholliseen vihollisiin
singular plural
nominative vihollinen viholliset
accusative nom. vihollinen viholliset
gen. vihollisen
genitive vihollisen vihollisten
vihollisien
partitive vihollista vihollisia
inessive vihollisessa vihollisissa
elative vihollisesta vihollisista
illative viholliseen vihollisiin
adessive vihollisella vihollisilla
ablative viholliselta vihollisilta
allative viholliselle vihollisille
essive vihollisena vihollisina
translative viholliseksi vihollisiksi
instructive vihollisin
abessive vihollisetta vihollisitta
comitative vihollisineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Compounds[edit]