yksilöllinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

yksilö +‎ -llinen

Adjective[edit]

yksilöllinen (comparative yksilöllisempi, superlative yksilöllisin)

  1. individual

Declension[edit]

Inflection of yksilöllinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yksilöllinen yksilölliset
genitive yksilöllisen yksilöllisten
yksilöllisien
partitive yksilöllistä yksilöllisiä
illative yksilölliseen yksilöllisiin
singular plural
nominative yksilöllinen yksilölliset
accusative nom. yksilöllinen yksilölliset
gen. yksilöllisen
genitive yksilöllisen yksilöllisten
yksilöllisien
partitive yksilöllistä yksilöllisiä
inessive yksilöllisessä yksilöllisissä
elative yksilöllisestä yksilöllisistä
illative yksilölliseen yksilöllisiin
adessive yksilöllisellä yksilöllisillä
ablative yksilölliseltä yksilöllisiltä
allative yksilölliselle yksilöllisille
essive yksilöllisenä yksilöllisinä
translative yksilölliseksi yksilöllisiksi
instructive yksilöllisin
abessive yksilöllisettä yksilöllisittä
comitative yksilöllisine
Possessive forms of yksilöllinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person yksilölliseni yksilöllisemme
2nd person yksilöllisesi yksilöllisenne
3rd person yksilöllisensä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.