yliherruus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

yli- +‎ herruus

Noun[edit]

yliherruus

  1. supremacy

Declension[edit]

Inflection of yliherruus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative yliherruus yliherruudet
genitive yliherruuden yliherruuksien
partitive yliherruutta yliherruuksia
illative yliherruuteen yliherruuksiin
singular plural
nominative yliherruus yliherruudet
accusative nom. yliherruus yliherruudet
gen. yliherruuden
genitive yliherruuden yliherruuksien
partitive yliherruutta yliherruuksia
inessive yliherruudessa yliherruuksissa
elative yliherruudesta yliherruuksista
illative yliherruuteen yliherruuksiin
adessive yliherruudella yliherruuksilla
ablative yliherruudelta yliherruuksilta
allative yliherruudelle yliherruuksille
essive yliherruutena yliherruuksina
translative yliherruudeksi yliherruuksiksi
instructive yliherruuksin
abessive yliherruudetta yliherruuksitta
comitative yliherruuksineen