ylimielisyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ylimielinen +‎ -yys

Noun[edit]

ylimielisyys

  1. arrogance, haughtiness

Declension[edit]

Inflection of ylimielisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative ylimielisyys ylimielisyydet
genitive ylimielisyyden ylimielisyyksien
partitive ylimielisyyttä ylimielisyyksiä
illative ylimielisyyteen ylimielisyyksiin
singular plural
nominative ylimielisyys ylimielisyydet
accusative nom. ylimielisyys ylimielisyydet
gen. ylimielisyyden
genitive ylimielisyyden ylimielisyyksien
partitive ylimielisyyttä ylimielisyyksiä
inessive ylimielisyydessä ylimielisyyksissä
elative ylimielisyydestä ylimielisyyksistä
illative ylimielisyyteen ylimielisyyksiin
adessive ylimielisyydellä ylimielisyyksillä
ablative ylimielisyydeltä ylimielisyyksiltä
allative ylimielisyydelle ylimielisyyksille
essive ylimielisyytenä ylimielisyyksinä
translative ylimielisyydeksi ylimielisyyksiksi
instructive ylimielisyyksin
abessive ylimielisyydettä ylimielisyyksittä
comitative ylimielisyyksineen
Possessive forms of ylimielisyys (type kalleus)
possessor singular plural
1st person ylimielisyyteni ylimielisyytemme
2nd person ylimielisyytesi ylimielisyytenne
3rd person ylimielisyytensä