äärimmäinen

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Contents 1 Finnish 1.1 Etymology 1.2 Adjective 1.2.1 Declension

[edit] Finnish

[edit] Etymology

Derived from ääri "edge, verge" with the superlative suffix (see -in) and suffixed with the adjectival suffix -inen.

[edit] Adjective

äärimmäinen (stem äärimmäi-^*) (not comparable)

1. extreme, ultra, ultra-

[edit] Declension

Declension of äärimmäinen (type nainen) singular plural nominative äärimmäinen äärimmäiset genitive äärimmäisen äärimmäisten äärimmäisien partitive äärimmäistä äärimmäisiä accusative äärimmäinen äärimmäisen äärimmäiset inessive äärimmäisessä äärimmäisissä elative äärimmäisestä äärimmäisistä illative äärimmäiseen äärimmäisiin adessive äärimmäisellä äärimmäisillä ablative äärimmäiseltä äärimmäisiltä allative äärimmäiselle äärimmäisille essive äärimmäisenä äärimmäisinä translative äärimmäiseksi äärimmäisiksi instructive – äärimmäisin abessive äärimmäisettä äärimmäisittä comitative – äärimmäisine