aavikoittaa

Finnish

Etymology

From aavikko +‎ -ttaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑːʋikoi̯tːɑːˣ/, [ˈɑ̝ːʋiˌko̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -oitːɑː
• Syllabification^(key): aa‧vi‧koit‧taa

Verb

aavikoittaa

1. to desertify (to cause to become desert)

   Kuivuus on aavikoittanut laajoja alueita Sahelissa.

   Draught has desertified vast expanses in Sahel.

Conjugation

Inflection of aavikoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aavikoitan	en aavikoita	1st sing.	olen aavikoittanut	en ole aavikoittanut
2nd sing.		aavikoitat	et aavikoita	2nd sing.	olet aavikoittanut	et ole aavikoittanut
3rd sing.		aavikoittaa	ei aavikoita	3rd sing.	on aavikoittanut	ei ole aavikoittanut
1st plur.		aavikoitamme	emme aavikoita	1st plur.	olemme aavikoittaneet	emme ole aavikoittaneet
2nd plur.		aavikoitatte	ette aavikoita	2nd plur.	olette aavikoittaneet	ette ole aavikoittaneet
3rd plur.		aavikoittavat	eivät aavikoita	3rd plur.	ovat aavikoittaneet	eivät ole aavikoittaneet
passive		aavikoitetaan	ei aavikoiteta	passive	on aavikoitettu	ei ole aavikoitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aavikoitin	en aavikoittanut	1st sing.	olin aavikoittanut	en ollut aavikoittanut
2nd sing.		aavikoitit	et aavikoittanut	2nd sing.	olit aavikoittanut	et ollut aavikoittanut
3rd sing.		aavikoitti	ei aavikoittanut	3rd sing.	oli aavikoittanut	ei ollut aavikoittanut
1st plur.		aavikoitimme	emme aavikoittaneet	1st plur.	olimme aavikoittaneet	emme olleet aavikoittaneet
2nd plur.		aavikoititte	ette aavikoittaneet	2nd plur.	olitte aavikoittaneet	ette olleet aavikoittaneet
3rd plur.		aavikoittivat	eivät aavikoittaneet	3rd plur.	olivat aavikoittaneet	eivät olleet aavikoittaneet
passive		aavikoitettiin	ei aavikoitettu	passive	oli aavikoitettu	ei ollut aavikoitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aavikoittaisin	en aavikoittaisi	1st sing.	olisin aavikoittanut	en olisi aavikoittanut
2nd sing.		aavikoittaisit	et aavikoittaisi	2nd sing.	olisit aavikoittanut	et olisi aavikoittanut
3rd sing.		aavikoittaisi	ei aavikoittaisi	3rd sing.	olisi aavikoittanut	ei olisi aavikoittanut
1st plur.		aavikoittaisimme	emme aavikoittaisi	1st plur.	olisimme aavikoittaneet	emme olisi aavikoittaneet
2nd plur.		aavikoittaisitte	ette aavikoittaisi	2nd plur.	olisitte aavikoittaneet	ette olisi aavikoittaneet
3rd plur.		aavikoittaisivat	eivät aavikoittaisi	3rd plur.	olisivat aavikoittaneet	eivät olisi aavikoittaneet
passive		aavikoitettaisiin	ei aavikoitettaisi	passive	olisi aavikoitettu	ei olisi aavikoitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		aavikoita	älä aavikoita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		aavikoittakoon	älköön aavikoittako	3rd sing.	olkoon aavikoittanut	älköön olko aavikoittanut
1st plur.		aavikoittakaamme	älkäämme aavikoittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		aavikoittakaa	älkää aavikoittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		aavikoittakoot	älkööt aavikoittako	3rd plur.	olkoot aavikoittaneet	älkööt olko aavikoittaneet
passive		aavikoitettakoon	älköön aavikoitettako	passive	olkoon aavikoitettu	älköön olko aavikoitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aavikoittanen	en aavikoittane	1st sing.	lienen aavikoittanut	en liene aavikoittanut
2nd sing.		aavikoittanet	et aavikoittane	2nd sing.	lienet aavikoittanut	et liene aavikoittanut
3rd sing.		aavikoittanee	ei aavikoittane	3rd sing.	lienee aavikoittanut	ei liene aavikoittanut
1st plur.		aavikoittanemme	emme aavikoittane	1st plur.	lienemme aavikoittaneet	emme liene aavikoittaneet
2nd plur.		aavikoittanette	ette aavikoittane	2nd plur.	lienette aavikoittaneet	ette liene aavikoittaneet
3rd plur.		aavikoittanevat	eivät aavikoittane	3rd plur.	lienevät aavikoittaneet	eivät liene aavikoittaneet
passive		aavikoitettaneen	ei aavikoitettane	passive	lienee aavikoitettu	ei liene aavikoitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		aavikoittaa		present	aavikoittava	aavikoitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aavikoittaakseni aavikoittaaksemme 2nd aavikoittaaksesi aavikoittaaksenne 3rd aavikoittaakseen aavikoittaaksensa		past	aavikoittanut	aavikoitettu
2nd	inessive2	aavikoittaessa	aavikoitettaessa	agent3	aavikoittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st aavikoittaessani aavikoittaessamme 2nd aavikoittaessasi aavikoittaessanne 3rd aavikoittaessaan aavikoittaessansa		negative	aavikoittamaton
	instructive	aavikoittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form aavikoittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	aavikoittamassa	—
	elative	aavikoittamasta	—
	illative	aavikoittamaan	—
	adessive	aavikoittamalla	—
	abessive	aavikoittamatta	—
	instructive	aavikoittaman	aavikoitettaman
4th4	verbal noun	aavikoittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aavikoittamaisillani aavikoittamaisillamme 2nd aavikoittamaisillasi aavikoittamaisillanne 3rd aavikoittamaisillaan aavikoittamaisillansa

Related terms

• aavikoitua (intransitive)