alkututkinto

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

alku +‎ tutkinto

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈɑlkuˌtutkinto/, [ˈɑ̝lkuˌt̪ut̪k̟in̪t̪o̞]
  • Rhymes: -utkinto
  • Syllabification(key): al‧ku‧tut‧kin‧to

Noun[edit]

alkututkinto

  1. (historical) A degree earned by completing preparatory studies that allowed the student to apply for a right to study in a university,

Declension[edit]

Inflection of alkututkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative alkututkinto alkututkinnot
genitive alkututkinnon alkututkintojen
partitive alkututkintoa alkututkintoja
illative alkututkintoon alkututkintoihin
singular plural
nominative alkututkinto alkututkinnot
accusative nom. alkututkinto alkututkinnot
gen. alkututkinnon
genitive alkututkinnon alkututkintojen
partitive alkututkintoa alkututkintoja
inessive alkututkinnossa alkututkinnoissa
elative alkututkinnosta alkututkinnoista
illative alkututkintoon alkututkintoihin
adessive alkututkinnolla alkututkinnoilla
ablative alkututkinnolta alkututkinnoilta
allative alkututkinnolle alkututkinnoille
essive alkututkintona alkututkintoina
translative alkututkinnoksi alkututkinnoiksi
abessive alkututkinnotta alkututkinnoitta
instructive alkututkinnoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of alkututkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative alkututkintoni alkututkintoni
accusative nom. alkututkintoni alkututkintoni
gen. alkututkintoni
genitive alkututkintoni alkututkintojeni
partitive alkututkintoani alkututkintojani
inessive alkututkinnossani alkututkinnoissani
elative alkututkinnostani alkututkinnoistani
illative alkututkintooni alkututkintoihini
adessive alkututkinnollani alkututkinnoillani
ablative alkututkinnoltani alkututkinnoiltani
allative alkututkinnolleni alkututkinnoilleni
essive alkututkintonani alkututkintoinani
translative alkututkinnokseni alkututkinnoikseni
abessive alkututkinnottani alkututkinnoittani
instructive
comitative alkututkintoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative alkututkintosi alkututkintosi
accusative nom. alkututkintosi alkututkintosi
gen. alkututkintosi
genitive alkututkintosi alkututkintojesi
partitive alkututkintoasi alkututkintojasi
inessive alkututkinnossasi alkututkinnoissasi
elative alkututkinnostasi alkututkinnoistasi
illative alkututkintoosi alkututkintoihisi
adessive alkututkinnollasi alkututkinnoillasi
ablative alkututkinnoltasi alkututkinnoiltasi
allative alkututkinnollesi alkututkinnoillesi
essive alkututkintonasi alkututkintoinasi
translative alkututkinnoksesi alkututkinnoiksesi
abessive alkututkinnottasi alkututkinnoittasi
instructive
comitative alkututkintoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative alkututkintomme alkututkintomme
accusative nom. alkututkintomme alkututkintomme
gen. alkututkintomme
genitive alkututkintomme alkututkintojemme
partitive alkututkintoamme alkututkintojamme
inessive alkututkinnossamme alkututkinnoissamme
elative alkututkinnostamme alkututkinnoistamme
illative alkututkintoomme alkututkintoihimme
adessive alkututkinnollamme alkututkinnoillamme
ablative alkututkinnoltamme alkututkinnoiltamme
allative alkututkinnollemme alkututkinnoillemme
essive alkututkintonamme alkututkintoinamme
translative alkututkinnoksemme alkututkinnoiksemme
abessive alkututkinnottamme alkututkinnoittamme
instructive
comitative alkututkintoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative alkututkintonne alkututkintonne
accusative nom. alkututkintonne alkututkintonne
gen. alkututkintonne
genitive alkututkintonne alkututkintojenne
partitive alkututkintoanne alkututkintojanne
inessive alkututkinnossanne alkututkinnoissanne
elative alkututkinnostanne alkututkinnoistanne
illative alkututkintoonne alkututkintoihinne
adessive alkututkinnollanne alkututkinnoillanne
ablative alkututkinnoltanne alkututkinnoiltanne
allative alkututkinnollenne alkututkinnoillenne
essive alkututkintonanne alkututkintoinanne
translative alkututkinnoksenne alkututkinnoiksenne
abessive alkututkinnottanne alkututkinnoittanne
instructive
comitative alkututkintoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative alkututkintonsa alkututkintonsa
accusative nom. alkututkintonsa alkututkintonsa
gen. alkututkintonsa
genitive alkututkintonsa alkututkintojensa
partitive alkututkintoaan
alkututkintoansa
alkututkintojaan
alkututkintojansa
inessive alkututkinnossaan
alkututkinnossansa
alkututkinnoissaan
alkututkinnoissansa
elative alkututkinnostaan
alkututkinnostansa
alkututkinnoistaan
alkututkinnoistansa
illative alkututkintoonsa alkututkintoihinsa
adessive alkututkinnollaan
alkututkinnollansa
alkututkinnoillaan
alkututkinnoillansa
ablative alkututkinnoltaan
alkututkinnoltansa
alkututkinnoiltaan
alkututkinnoiltansa
allative alkututkinnolleen
alkututkinnollensa
alkututkinnoilleen
alkututkinnoillensa
essive alkututkintonaan
alkututkintonansa
alkututkintoinaan
alkututkintoinansa
translative alkututkinnokseen
alkututkinnoksensa
alkututkinnoikseen
alkututkinnoiksensa
abessive alkututkinnottaan
alkututkinnottansa
alkututkinnoittaan
alkututkinnoittansa
instructive
comitative alkututkintoineen
alkututkintoinensa