hurjistuminen

Finnish

Etymology

hurjistua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhurjistuminen/, [ˈhurjis̠ˌtumine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Syllabification^(key): hur‧jis‧tu‧mi‧nen

Noun

hurjistuminen

1. verbal noun of hurjistua
   1. becoming furious

Declension

Inflection of hurjistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		hurjistuminen	hurjistumiset
genitive		hurjistumisen	hurjistumisten hurjistumisien
partitive		hurjistumista	hurjistumisia
illative		hurjistumiseen	hurjistumisiin
		singular	plural
nominative		hurjistuminen	hurjistumiset
accusative	nom.	hurjistuminen	hurjistumiset
	gen.	hurjistumisen
genitive		hurjistumisen	hurjistumisten hurjistumisien
partitive		hurjistumista	hurjistumisia
inessive		hurjistumisessa	hurjistumisissa
elative		hurjistumisesta	hurjistumisista
illative		hurjistumiseen	hurjistumisiin
adessive		hurjistumisella	hurjistumisilla
ablative		hurjistumiselta	hurjistumisilta
allative		hurjistumiselle	hurjistumisille
essive		hurjistumisena	hurjistumisina
translative		hurjistumiseksi	hurjistumisiksi
abessive		hurjistumisetta	hurjistumisitta
instructive		—	hurjistumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hurjistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hurjistumiseni hurjistumiseni accusative nom. hurjistumiseni hurjistumiseni gen. hurjistumiseni genitive hurjistumiseni hurjistumisteni hurjistumisieni partitive hurjistumistani hurjistumisiani inessive hurjistumisessani hurjistumisissani elative hurjistumisestani hurjistumisistani illative hurjistumiseeni hurjistumisiini adessive hurjistumisellani hurjistumisillani ablative hurjistumiseltani hurjistumisiltani allative hurjistumiselleni hurjistumisilleni essive hurjistumisenani hurjistumisinani translative hurjistumisekseni hurjistumisikseni abessive hurjistumisettani hurjistumisittani instructive — — comitative — hurjistumisineni second-person singular possessor singular plural nominative hurjistumisesi hurjistumisesi accusative nom. hurjistumisesi hurjistumisesi gen. hurjistumisesi genitive hurjistumisesi hurjistumistesi hurjistumisiesi partitive hurjistumistasi hurjistumisiasi inessive hurjistumisessasi hurjistumisissasi elative hurjistumisestasi hurjistumisistasi illative hurjistumiseesi hurjistumisiisi adessive hurjistumisellasi hurjistumisillasi ablative hurjistumiseltasi hurjistumisiltasi allative hurjistumisellesi hurjistumisillesi essive hurjistumisenasi hurjistumisinasi translative hurjistumiseksesi hurjistumisiksesi abessive hurjistumisettasi hurjistumisittasi instructive — — comitative — hurjistumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative hurjistumisemme hurjistumisemme accusative nom. hurjistumisemme hurjistumisemme gen. hurjistumisemme genitive hurjistumisemme hurjistumistemme hurjistumisiemme partitive hurjistumistamme hurjistumisiamme inessive hurjistumisessamme hurjistumisissamme elative hurjistumisestamme hurjistumisistamme illative hurjistumiseemme hurjistumisiimme adessive hurjistumisellamme hurjistumisillamme ablative hurjistumiseltamme hurjistumisiltamme allative hurjistumisellemme hurjistumisillemme essive hurjistumisenamme hurjistumisinamme translative hurjistumiseksemme hurjistumisiksemme abessive hurjistumisettamme hurjistumisittamme instructive — — comitative — hurjistumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative hurjistumisenne hurjistumisenne accusative nom. hurjistumisenne hurjistumisenne gen. hurjistumisenne genitive hurjistumisenne hurjistumistenne hurjistumisienne partitive hurjistumistanne hurjistumisianne inessive hurjistumisessanne hurjistumisissanne elative hurjistumisestanne hurjistumisistanne illative hurjistumiseenne hurjistumisiinne adessive hurjistumisellanne hurjistumisillanne ablative hurjistumiseltanne hurjistumisiltanne allative hurjistumisellenne hurjistumisillenne essive hurjistumisenanne hurjistumisinanne translative hurjistumiseksenne hurjistumisiksenne abessive hurjistumisettanne hurjistumisittanne instructive — — comitative — hurjistumisinenne third-person possessor singular plural nominative hurjistumisensa hurjistumisensa accusative nom. hurjistumisensa hurjistumisensa gen. hurjistumisensa genitive hurjistumisensa hurjistumistensa hurjistumisiensa partitive hurjistumistaan hurjistumistansa hurjistumisiaan hurjistumisiansa inessive hurjistumisessaan hurjistumisessansa hurjistumisissaan hurjistumisissansa elative hurjistumisestaan hurjistumisestansa hurjistumisistaan hurjistumisistansa illative hurjistumiseensa hurjistumisiinsa adessive hurjistumisellaan hurjistumisellansa hurjistumisillaan hurjistumisillansa ablative hurjistumiseltaan hurjistumiseltansa hurjistumisiltaan hurjistumisiltansa allative hurjistumiselleen hurjistumisellensa hurjistumisilleen hurjistumisillensa essive hurjistumisenaan hurjistumisenansa hurjistumisinaan hurjistumisinansa translative hurjistumisekseen hurjistumiseksensa hurjistumisikseen hurjistumisiksensa abessive hurjistumisettaan hurjistumisettansa hurjistumisittaan hurjistumisittansa instructive — — comitative — hurjistumisineen hurjistumisinensa