kahlauttaa

Finnish

Etymology

kahlata +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑhlɑutːɑːˣ/, [ˈkɑ̝xlɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): kah‧la‧ut‧taa

Verb

kahlauttaa

1. (transitive) to make wade, have (someone or something) wade

Conjugation

Inflection of kahlauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahlautan	en kahlauta	1st sing.	olen kahlauttanut	en ole kahlauttanut
2nd sing.		kahlautat	et kahlauta	2nd sing.	olet kahlauttanut	et ole kahlauttanut
3rd sing.		kahlauttaa	ei kahlauta	3rd sing.	on kahlauttanut	ei ole kahlauttanut
1st plur.		kahlautamme	emme kahlauta	1st plur.	olemme kahlauttaneet	emme ole kahlauttaneet
2nd plur.		kahlautatte	ette kahlauta	2nd plur.	olette kahlauttaneet	ette ole kahlauttaneet
3rd plur.		kahlauttavat	eivät kahlauta	3rd plur.	ovat kahlauttaneet	eivät ole kahlauttaneet
passive		kahlautetaan	ei kahlauteta	passive	on kahlautettu	ei ole kahlautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahlautin	en kahlauttanut	1st sing.	olin kahlauttanut	en ollut kahlauttanut
2nd sing.		kahlautit	et kahlauttanut	2nd sing.	olit kahlauttanut	et ollut kahlauttanut
3rd sing.		kahlautti	ei kahlauttanut	3rd sing.	oli kahlauttanut	ei ollut kahlauttanut
1st plur.		kahlautimme	emme kahlauttaneet	1st plur.	olimme kahlauttaneet	emme olleet kahlauttaneet
2nd plur.		kahlautitte	ette kahlauttaneet	2nd plur.	olitte kahlauttaneet	ette olleet kahlauttaneet
3rd plur.		kahlauttivat	eivät kahlauttaneet	3rd plur.	olivat kahlauttaneet	eivät olleet kahlauttaneet
passive		kahlautettiin	ei kahlautettu	passive	oli kahlautettu	ei ollut kahlautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahlauttaisin	en kahlauttaisi	1st sing.	olisin kahlauttanut	en olisi kahlauttanut
2nd sing.		kahlauttaisit	et kahlauttaisi	2nd sing.	olisit kahlauttanut	et olisi kahlauttanut
3rd sing.		kahlauttaisi	ei kahlauttaisi	3rd sing.	olisi kahlauttanut	ei olisi kahlauttanut
1st plur.		kahlauttaisimme	emme kahlauttaisi	1st plur.	olisimme kahlauttaneet	emme olisi kahlauttaneet
2nd plur.		kahlauttaisitte	ette kahlauttaisi	2nd plur.	olisitte kahlauttaneet	ette olisi kahlauttaneet
3rd plur.		kahlauttaisivat	eivät kahlauttaisi	3rd plur.	olisivat kahlauttaneet	eivät olisi kahlauttaneet
passive		kahlautettaisiin	ei kahlautettaisi	passive	olisi kahlautettu	ei olisi kahlautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kahlauta	älä kahlauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kahlauttakoon	älköön kahlauttako	3rd sing.	olkoon kahlauttanut	älköön olko kahlauttanut
1st plur.		kahlauttakaamme	älkäämme kahlauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kahlauttakaa	älkää kahlauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kahlauttakoot	älkööt kahlauttako	3rd plur.	olkoot kahlauttaneet	älkööt olko kahlauttaneet
passive		kahlautettakoon	älköön kahlautettako	passive	olkoon kahlautettu	älköön olko kahlautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahlauttanen	en kahlauttane	1st sing.	lienen kahlauttanut	en liene kahlauttanut
2nd sing.		kahlauttanet	et kahlauttane	2nd sing.	lienet kahlauttanut	et liene kahlauttanut
3rd sing.		kahlauttanee	ei kahlauttane	3rd sing.	lienee kahlauttanut	ei liene kahlauttanut
1st plur.		kahlauttanemme	emme kahlauttane	1st plur.	lienemme kahlauttaneet	emme liene kahlauttaneet
2nd plur.		kahlauttanette	ette kahlauttane	2nd plur.	lienette kahlauttaneet	ette liene kahlauttaneet
3rd plur.		kahlauttanevat	eivät kahlauttane	3rd plur.	lienevät kahlauttaneet	eivät liene kahlauttaneet
passive		kahlautettaneen	ei kahlautettane	passive	lienee kahlautettu	ei liene kahlautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kahlauttaa		present	kahlauttava	kahlautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kahlauttaakseni kahlauttaaksemme 2nd kahlauttaaksesi kahlauttaaksenne 3rd kahlauttaakseen kahlauttaaksensa		past	kahlauttanut	kahlautettu
2nd	inessive2	kahlauttaessa	kahlautettaessa	agent3	kahlauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kahlauttaessani kahlauttaessamme 2nd kahlauttaessasi kahlauttaessanne 3rd kahlauttaessaan kahlauttaessansa		negative	kahlauttamaton
	instructive	kahlauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kahlauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kahlauttamassa	—
	elative	kahlauttamasta	—
	illative	kahlauttamaan	—
	adessive	kahlauttamalla	—
	abessive	kahlauttamatta	—
	instructive	kahlauttaman	kahlautettaman
4th4	verbal noun	kahlauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kahlauttamaisillani kahlauttamaisillamme 2nd kahlauttamaisillasi kahlauttamaisillanne 3rd kahlauttamaisillaan kahlauttamaisillansa