keskusta

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Contents 1 Finnish 1.1 Etymology 1.2 Pronunciation 1.3 Noun 1.3.1 Declension 1.3.2 Derived terms

[edit] Finnish

[edit] Etymology

From the root keski-.

[edit] Pronunciation

• Hyphenation: kes‧kus‧ta

[edit] Noun

keskusta

1. A centre of a town or a city.
2. (politics) Centre.

[edit] Declension

Declension of keskusta (type katiska) singular plural nominative keskusta keskustat genitive keskustan keskustoiden keskustoitten keskustojen keskustain1 partitive keskustaa keskustoita keskustoja accusative keskusta keskustan keskustat inessive keskustassa keskustoissa elative keskustasta keskustoista illative keskustaan keskustoihin adessive keskustalla keskustoilla ablative keskustalta keskustoilta allative keskustalle keskustoille essive keskustana keskustoina translative keskustaksi keskustoiksi instructive – keskustoin abessive keskustatta keskustoitta comitative – keskustoineen 1) Rare.

[edit] Derived terms

• verbs: keskustella