korvakuulo

Finnish

Etymology

korva (“ear”) +‎ kuulo (“sense of hearing”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkorʋɑˌkuːlo/, [ˈko̞rʋɑ̝ˌkuːlo̞]
• Rhymes: -uːlo
• Syllabification^(key): kor‧va‧kuu‧lo

Noun

korvakuulo

1. ear (in the sense of ability to hear something, especially music and language, and discern whether it sounds the same as heard before)

   soittaa / oppia korvakuulolta / korvakuulon mukaan ― to play / learn by ear

   Kansanmuusikoiden ainoa opettaja oli korvakuulo.

   Folk musicians only learned by ear. literally: The only teacher folk musicians had was their ear.

   Osaatko virittää moottorin korvakuulolla?

   Do you know how to tune an engine by ear?

2. (biblical) hearing, hearing of the ear
   • 1992, Raamattu [The Bible], Helsinki: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Job (Job) 42:5:

     Vain korvakuulolta sinut tunsin. Nyt ovat silmäni nähneet sinut.

     I have heard of Thee by the hearing of the ear, but now mine eye seeth Thee.

Declension

Inflection of korvakuulo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		korvakuulo	korvakuulot
genitive		korvakuulon	korvakuulojen
partitive		korvakuuloa	korvakuuloja
illative		korvakuuloon	korvakuuloihin
		singular	plural
nominative		korvakuulo	korvakuulot
accusative	nom.	korvakuulo	korvakuulot
	gen.	korvakuulon
genitive		korvakuulon	korvakuulojen
partitive		korvakuuloa	korvakuuloja
inessive		korvakuulossa	korvakuuloissa
elative		korvakuulosta	korvakuuloista
illative		korvakuuloon	korvakuuloihin
adessive		korvakuulolla	korvakuuloilla
ablative		korvakuulolta	korvakuuloilta
allative		korvakuulolle	korvakuuloille
essive		korvakuulona	korvakuuloina
translative		korvakuuloksi	korvakuuloiksi
abessive		korvakuulotta	korvakuuloitta
instructive		—	korvakuuloin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of korvakuulo (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative korvakuuloni korvakuuloni accusative nom. korvakuuloni korvakuuloni gen. korvakuuloni genitive korvakuuloni korvakuulojeni partitive korvakuuloani korvakuulojani inessive korvakuulossani korvakuuloissani elative korvakuulostani korvakuuloistani illative korvakuulooni korvakuuloihini adessive korvakuulollani korvakuuloillani ablative korvakuuloltani korvakuuloiltani allative korvakuulolleni korvakuuloilleni essive korvakuulonani korvakuuloinani translative korvakuulokseni korvakuuloikseni abessive korvakuulottani korvakuuloittani instructive — — comitative — korvakuuloineni second-person singular possessor singular plural nominative korvakuulosi korvakuulosi accusative nom. korvakuulosi korvakuulosi gen. korvakuulosi genitive korvakuulosi korvakuulojesi partitive korvakuuloasi korvakuulojasi inessive korvakuulossasi korvakuuloissasi elative korvakuulostasi korvakuuloistasi illative korvakuuloosi korvakuuloihisi adessive korvakuulollasi korvakuuloillasi ablative korvakuuloltasi korvakuuloiltasi allative korvakuulollesi korvakuuloillesi essive korvakuulonasi korvakuuloinasi translative korvakuuloksesi korvakuuloiksesi abessive korvakuulottasi korvakuuloittasi instructive — — comitative — korvakuuloinesi first-person plural possessor singular plural nominative korvakuulomme korvakuulomme accusative nom. korvakuulomme korvakuulomme gen. korvakuulomme genitive korvakuulomme korvakuulojemme partitive korvakuuloamme korvakuulojamme inessive korvakuulossamme korvakuuloissamme elative korvakuulostamme korvakuuloistamme illative korvakuuloomme korvakuuloihimme adessive korvakuulollamme korvakuuloillamme ablative korvakuuloltamme korvakuuloiltamme allative korvakuulollemme korvakuuloillemme essive korvakuulonamme korvakuuloinamme translative korvakuuloksemme korvakuuloiksemme abessive korvakuulottamme korvakuuloittamme instructive — — comitative — korvakuuloinemme second-person plural possessor singular plural nominative korvakuulonne korvakuulonne accusative nom. korvakuulonne korvakuulonne gen. korvakuulonne genitive korvakuulonne korvakuulojenne partitive korvakuuloanne korvakuulojanne inessive korvakuulossanne korvakuuloissanne elative korvakuulostanne korvakuuloistanne illative korvakuuloonne korvakuuloihinne adessive korvakuulollanne korvakuuloillanne ablative korvakuuloltanne korvakuuloiltanne allative korvakuulollenne korvakuuloillenne essive korvakuulonanne korvakuuloinanne translative korvakuuloksenne korvakuuloiksenne abessive korvakuulottanne korvakuuloittanne instructive — — comitative — korvakuuloinenne third-person possessor singular plural nominative korvakuulonsa korvakuulonsa accusative nom. korvakuulonsa korvakuulonsa gen. korvakuulonsa genitive korvakuulonsa korvakuulojensa partitive korvakuuloaan korvakuuloansa korvakuulojaan korvakuulojansa inessive korvakuulossaan korvakuulossansa korvakuuloissaan korvakuuloissansa elative korvakuulostaan korvakuulostansa korvakuuloistaan korvakuuloistansa illative korvakuuloonsa korvakuuloihinsa adessive korvakuulollaan korvakuulollansa korvakuuloillaan korvakuuloillansa ablative korvakuuloltaan korvakuuloltansa korvakuuloiltaan korvakuuloiltansa allative korvakuulolleen korvakuulollensa korvakuuloilleen korvakuuloillensa essive korvakuulonaan korvakuulonansa korvakuuloinaan korvakuuloinansa translative korvakuulokseen korvakuuloksensa korvakuuloikseen korvakuuloiksensa abessive korvakuulottaan korvakuulottansa korvakuuloittaan korvakuuloittansa instructive — — comitative — korvakuuloineen korvakuuloinensa

See also

• kuulo (“sense of hearing”)

Further reading

• “korvakuulo”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02