oikku

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Contents 1 Finnish 1.1 Etymology 1.2 Noun 1.2.1 Declension 1.2.2 Derived terms 1.3 References

[edit] Finnish

[edit] Etymology

Etymology unclear. Possibly from oikea (originally straight), formed when for example a draft animal has refused to follow the desired path and continued straight ahead.

[edit] Noun

oikku

1. quirk, whim, fancy, freak, caprice, vagary

[edit] Declension

Declension of oikku (type valo) singular plural nominative oikku oikut genitive oikun oikkujen partitive oikkua oikkuja accusative oikku oikun oikut inessive oikussa oikuissa elative oikusta oikuista illative oikkuun oikkuihin adessive oikulla oikuilla ablative oikulta oikuilta allative oikulle oikuille essive oikkuna oikkuina translative oikuksi oikuiksi instructive – oikuin abessive oikutta oikuitta comitative – oikkuineen

[edit] Derived terms

• luonnonoikku
• oikukas, oikullinen
  • oikullisuus
• oikutella, oikkuilla
  • oikuttelu, oikkuilu

[edit] References

• Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY, 2005.