opiskelija

Finnish

(index op)

Etymology

opiskella (“to study”) +‎ -ja (-agent noun suffix)

Pronunciation

• Audio

  (file)

Noun

opiskelija

1. A student.

Declension

Declension of opiskelija (type kulkija) singular plural nominative opiskelija opiskelijat genitive opiskelijan opiskelijoiden opiskelijoitten opiskelijain1 partitive opiskelijaa opiskelijoita accusative opiskelija opiskelijan opiskelijat inessive opiskelijassa opiskelijoissa elative opiskelijasta opiskelijoista illative opiskelijaan opiskelijoihin adessive opiskelijalla opiskelijoilla ablative opiskelijalta opiskelijoilta allative opiskelijalle opiskelijoille essive opiskelijana opiskelijoina translative opiskelijaksi opiskelijoiksi instructive – opiskelijoin abessive opiskelijatta opiskelijoitta comitative – opiskelijoineen 1) Rare.