suhauttaa

Finnish

Etymology

suha- +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuhɑutːɑːˣ/, [ˈs̠uɦɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): su‧ha‧ut‧taa

Verb

suhauttaa

1. (transitive) to cause to zoom, whiz, whoosh or swoosh

Conjugation

Inflection of suhauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suhautan	en suhauta	1st sing.	olen suhauttanut	en ole suhauttanut
2nd sing.		suhautat	et suhauta	2nd sing.	olet suhauttanut	et ole suhauttanut
3rd sing.		suhauttaa	ei suhauta	3rd sing.	on suhauttanut	ei ole suhauttanut
1st plur.		suhautamme	emme suhauta	1st plur.	olemme suhauttaneet	emme ole suhauttaneet
2nd plur.		suhautatte	ette suhauta	2nd plur.	olette suhauttaneet	ette ole suhauttaneet
3rd plur.		suhauttavat	eivät suhauta	3rd plur.	ovat suhauttaneet	eivät ole suhauttaneet
passive		suhautetaan	ei suhauteta	passive	on suhautettu	ei ole suhautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suhautin	en suhauttanut	1st sing.	olin suhauttanut	en ollut suhauttanut
2nd sing.		suhautit	et suhauttanut	2nd sing.	olit suhauttanut	et ollut suhauttanut
3rd sing.		suhautti	ei suhauttanut	3rd sing.	oli suhauttanut	ei ollut suhauttanut
1st plur.		suhautimme	emme suhauttaneet	1st plur.	olimme suhauttaneet	emme olleet suhauttaneet
2nd plur.		suhautitte	ette suhauttaneet	2nd plur.	olitte suhauttaneet	ette olleet suhauttaneet
3rd plur.		suhauttivat	eivät suhauttaneet	3rd plur.	olivat suhauttaneet	eivät olleet suhauttaneet
passive		suhautettiin	ei suhautettu	passive	oli suhautettu	ei ollut suhautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suhauttaisin	en suhauttaisi	1st sing.	olisin suhauttanut	en olisi suhauttanut
2nd sing.		suhauttaisit	et suhauttaisi	2nd sing.	olisit suhauttanut	et olisi suhauttanut
3rd sing.		suhauttaisi	ei suhauttaisi	3rd sing.	olisi suhauttanut	ei olisi suhauttanut
1st plur.		suhauttaisimme	emme suhauttaisi	1st plur.	olisimme suhauttaneet	emme olisi suhauttaneet
2nd plur.		suhauttaisitte	ette suhauttaisi	2nd plur.	olisitte suhauttaneet	ette olisi suhauttaneet
3rd plur.		suhauttaisivat	eivät suhauttaisi	3rd plur.	olisivat suhauttaneet	eivät olisi suhauttaneet
passive		suhautettaisiin	ei suhautettaisi	passive	olisi suhautettu	ei olisi suhautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suhauta	älä suhauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		suhauttakoon	älköön suhauttako	3rd sing.	olkoon suhauttanut	älköön olko suhauttanut
1st plur.		suhauttakaamme	älkäämme suhauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		suhauttakaa	älkää suhauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		suhauttakoot	älkööt suhauttako	3rd plur.	olkoot suhauttaneet	älkööt olko suhauttaneet
passive		suhautettakoon	älköön suhautettako	passive	olkoon suhautettu	älköön olko suhautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suhauttanen	en suhauttane	1st sing.	lienen suhauttanut	en liene suhauttanut
2nd sing.		suhauttanet	et suhauttane	2nd sing.	lienet suhauttanut	et liene suhauttanut
3rd sing.		suhauttanee	ei suhauttane	3rd sing.	lienee suhauttanut	ei liene suhauttanut
1st plur.		suhauttanemme	emme suhauttane	1st plur.	lienemme suhauttaneet	emme liene suhauttaneet
2nd plur.		suhauttanette	ette suhauttane	2nd plur.	lienette suhauttaneet	ette liene suhauttaneet
3rd plur.		suhauttanevat	eivät suhauttane	3rd plur.	lienevät suhauttaneet	eivät liene suhauttaneet
passive		suhautettaneen	ei suhautettane	passive	lienee suhautettu	ei liene suhautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		suhauttaa		present	suhauttava	suhautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suhauttaakseni suhauttaaksemme 2nd suhauttaaksesi suhauttaaksenne 3rd suhauttaakseen suhauttaaksensa		past	suhauttanut	suhautettu
2nd	inessive2	suhauttaessa	suhautettaessa	agent3	suhauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st suhauttaessani suhauttaessamme 2nd suhauttaessasi suhauttaessanne 3rd suhauttaessaan suhauttaessansa		negative	suhauttamaton
	instructive	suhauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form suhauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	suhauttamassa	—
	elative	suhauttamasta	—
	illative	suhauttamaan	—
	adessive	suhauttamalla	—
	abessive	suhauttamatta	—
	instructive	suhauttaman	suhautettaman
4th4	verbal noun	suhauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suhauttamaisillani suhauttamaisillamme 2nd suhauttamaisillasi suhauttamaisillanne 3rd suhauttamaisillaan suhauttamaisillansa

Further reading

• “suhauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• hautausta, sahuuttaa, sauhuttaa, suutahtaa