vierähtäminen

Finnish

Etymology

vierähtää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋie̯ræhtæminen/, [ˈʋie̞̯ræhˌt̪æmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Syllabification^(key): vie‧räh‧tä‧mi‧nen

Noun

vierähtäminen

1. verbal noun of vierähtää
   1. elapsing
   2. rolling over once

Declension

Inflection of vierähtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vierähtäminen	vierähtämiset
genitive		vierähtämisen	vierähtämisten vierähtämisien
partitive		vierähtämistä	vierähtämisiä
illative		vierähtämiseen	vierähtämisiin
		singular	plural
nominative		vierähtäminen	vierähtämiset
accusative	nom.	vierähtäminen	vierähtämiset
	gen.	vierähtämisen
genitive		vierähtämisen	vierähtämisten vierähtämisien
partitive		vierähtämistä	vierähtämisiä
inessive		vierähtämisessä	vierähtämisissä
elative		vierähtämisestä	vierähtämisistä
illative		vierähtämiseen	vierähtämisiin
adessive		vierähtämisellä	vierähtämisillä
ablative		vierähtämiseltä	vierähtämisiltä
allative		vierähtämiselle	vierähtämisille
essive		vierähtämisenä	vierähtämisinä
translative		vierähtämiseksi	vierähtämisiksi
abessive		vierähtämisettä	vierähtämisittä
instructive		—	vierähtämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vierähtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vierähtämiseni vierähtämiseni accusative nom. vierähtämiseni vierähtämiseni gen. vierähtämiseni genitive vierähtämiseni vierähtämisteni vierähtämisieni partitive vierähtämistäni vierähtämisiäni inessive vierähtämisessäni vierähtämisissäni elative vierähtämisestäni vierähtämisistäni illative vierähtämiseeni vierähtämisiini adessive vierähtämiselläni vierähtämisilläni ablative vierähtämiseltäni vierähtämisiltäni allative vierähtämiselleni vierähtämisilleni essive vierähtämisenäni vierähtämisinäni translative vierähtämisekseni vierähtämisikseni abessive vierähtämisettäni vierähtämisittäni instructive — — comitative — vierähtämisineni second-person singular possessor singular plural nominative vierähtämisesi vierähtämisesi accusative nom. vierähtämisesi vierähtämisesi gen. vierähtämisesi genitive vierähtämisesi vierähtämistesi vierähtämisiesi partitive vierähtämistäsi vierähtämisiäsi inessive vierähtämisessäsi vierähtämisissäsi elative vierähtämisestäsi vierähtämisistäsi illative vierähtämiseesi vierähtämisiisi adessive vierähtämiselläsi vierähtämisilläsi ablative vierähtämiseltäsi vierähtämisiltäsi allative vierähtämisellesi vierähtämisillesi essive vierähtämisenäsi vierähtämisinäsi translative vierähtämiseksesi vierähtämisiksesi abessive vierähtämisettäsi vierähtämisittäsi instructive — — comitative — vierähtämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vierähtämisemme vierähtämisemme accusative nom. vierähtämisemme vierähtämisemme gen. vierähtämisemme genitive vierähtämisemme vierähtämistemme vierähtämisiemme partitive vierähtämistämme vierähtämisiämme inessive vierähtämisessämme vierähtämisissämme elative vierähtämisestämme vierähtämisistämme illative vierähtämiseemme vierähtämisiimme adessive vierähtämisellämme vierähtämisillämme ablative vierähtämiseltämme vierähtämisiltämme allative vierähtämisellemme vierähtämisillemme essive vierähtämisenämme vierähtämisinämme translative vierähtämiseksemme vierähtämisiksemme abessive vierähtämisettämme vierähtämisittämme instructive — — comitative — vierähtämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vierähtämisenne vierähtämisenne accusative nom. vierähtämisenne vierähtämisenne gen. vierähtämisenne genitive vierähtämisenne vierähtämistenne vierähtämisienne partitive vierähtämistänne vierähtämisiänne inessive vierähtämisessänne vierähtämisissänne elative vierähtämisestänne vierähtämisistänne illative vierähtämiseenne vierähtämisiinne adessive vierähtämisellänne vierähtämisillänne ablative vierähtämiseltänne vierähtämisiltänne allative vierähtämisellenne vierähtämisillenne essive vierähtämisenänne vierähtämisinänne translative vierähtämiseksenne vierähtämisiksenne abessive vierähtämisettänne vierähtämisittänne instructive — — comitative — vierähtämisinenne third-person possessor singular plural nominative vierähtämisensä vierähtämisensä accusative nom. vierähtämisensä vierähtämisensä gen. vierähtämisensä genitive vierähtämisensä vierähtämistensä vierähtämisiensä partitive vierähtämistään vierähtämistänsä vierähtämisiään vierähtämisiänsä inessive vierähtämisessään vierähtämisessänsä vierähtämisissään vierähtämisissänsä elative vierähtämisestään vierähtämisestänsä vierähtämisistään vierähtämisistänsä illative vierähtämiseensä vierähtämisiinsä adessive vierähtämisellään vierähtämisellänsä vierähtämisillään vierähtämisillänsä ablative vierähtämiseltään vierähtämiseltänsä vierähtämisiltään vierähtämisiltänsä allative vierähtämiselleen vierähtämisellensä vierähtämisilleen vierähtämisillensä essive vierähtämisenään vierähtämisenänsä vierähtämisinään vierähtämisinänsä translative vierähtämisekseen vierähtämiseksensä vierähtämisikseen vierähtämisiksensä abessive vierähtämisettään vierähtämisettänsä vierähtämisittään vierähtämisittänsä instructive — — comitative — vierähtämisineen vierähtämisinensä