yksiköittää

Finnish

Etymology

yksikkö +‎ -ittää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyksikøi̯tːæːˣ/, [ˈyks̠iˌk̟ø̞i̯t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -øitːæː
• Syllabification^(key): yk‧si‧köit‧tää

Verb

yksiköittää

1. (transitive) to unitize

Conjugation

Inflection of yksiköittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		yksiköitän	en yksiköitä	1st sing.	olen yksiköittänyt	en ole yksiköittänyt
2nd sing.		yksiköität	et yksiköitä	2nd sing.	olet yksiköittänyt	et ole yksiköittänyt
3rd sing.		yksiköittää	ei yksiköitä	3rd sing.	on yksiköittänyt	ei ole yksiköittänyt
1st plur.		yksiköitämme	emme yksiköitä	1st plur.	olemme yksiköittäneet	emme ole yksiköittäneet
2nd plur.		yksiköitätte	ette yksiköitä	2nd plur.	olette yksiköittäneet	ette ole yksiköittäneet
3rd plur.		yksiköittävät	eivät yksiköitä	3rd plur.	ovat yksiköittäneet	eivät ole yksiköittäneet
passive		yksiköitetään	ei yksiköitetä	passive	on yksiköitetty	ei ole yksiköitetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		yksiköitin	en yksiköittänyt	1st sing.	olin yksiköittänyt	en ollut yksiköittänyt
2nd sing.		yksiköitit	et yksiköittänyt	2nd sing.	olit yksiköittänyt	et ollut yksiköittänyt
3rd sing.		yksiköitti	ei yksiköittänyt	3rd sing.	oli yksiköittänyt	ei ollut yksiköittänyt
1st plur.		yksiköitimme	emme yksiköittäneet	1st plur.	olimme yksiköittäneet	emme olleet yksiköittäneet
2nd plur.		yksiköititte	ette yksiköittäneet	2nd plur.	olitte yksiköittäneet	ette olleet yksiköittäneet
3rd plur.		yksiköittivät	eivät yksiköittäneet	3rd plur.	olivat yksiköittäneet	eivät olleet yksiköittäneet
passive		yksiköitettiin	ei yksiköitetty	passive	oli yksiköitetty	ei ollut yksiköitetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		yksiköittäisin	en yksiköittäisi	1st sing.	olisin yksiköittänyt	en olisi yksiköittänyt
2nd sing.		yksiköittäisit	et yksiköittäisi	2nd sing.	olisit yksiköittänyt	et olisi yksiköittänyt
3rd sing.		yksiköittäisi	ei yksiköittäisi	3rd sing.	olisi yksiköittänyt	ei olisi yksiköittänyt
1st plur.		yksiköittäisimme	emme yksiköittäisi	1st plur.	olisimme yksiköittäneet	emme olisi yksiköittäneet
2nd plur.		yksiköittäisitte	ette yksiköittäisi	2nd plur.	olisitte yksiköittäneet	ette olisi yksiköittäneet
3rd plur.		yksiköittäisivät	eivät yksiköittäisi	3rd plur.	olisivat yksiköittäneet	eivät olisi yksiköittäneet
passive		yksiköitettäisiin	ei yksiköitettäisi	passive	olisi yksiköitetty	ei olisi yksiköitetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		yksiköitä	älä yksiköitä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		yksiköittäköön	älköön yksiköittäkö	3rd sing.	olkoon yksiköittänyt	älköön olko yksiköittänyt
1st plur.		yksiköittäkäämme	älkäämme yksiköittäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		yksiköittäkää	älkää yksiköittäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		yksiköittäkööt	älkööt yksiköittäkö	3rd plur.	olkoot yksiköittäneet	älkööt olko yksiköittäneet
passive		yksiköitettäköön	älköön yksiköitettäkö	passive	olkoon yksiköitetty	älköön olko yksiköitetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		yksiköittänen	en yksiköittäne	1st sing.	lienen yksiköittänyt	en liene yksiköittänyt
2nd sing.		yksiköittänet	et yksiköittäne	2nd sing.	lienet yksiköittänyt	et liene yksiköittänyt
3rd sing.		yksiköittänee	ei yksiköittäne	3rd sing.	lienee yksiköittänyt	ei liene yksiköittänyt
1st plur.		yksiköittänemme	emme yksiköittäne	1st plur.	lienemme yksiköittäneet	emme liene yksiköittäneet
2nd plur.		yksiköittänette	ette yksiköittäne	2nd plur.	lienette yksiköittäneet	ette liene yksiköittäneet
3rd plur.		yksiköittänevät	eivät yksiköittäne	3rd plur.	lienevät yksiköittäneet	eivät liene yksiköittäneet
passive		yksiköitettäneen	ei yksiköitettäne	passive	lienee yksiköitetty	ei liene yksiköitetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		yksiköittää		present	yksiköittävä	yksiköitettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st yksiköittääkseni yksiköittääksemme 2nd yksiköittääksesi yksiköittääksenne 3rd yksiköittääkseen yksiköittääksensä		past	yksiköittänyt	yksiköitetty
2nd	inessive2	yksiköittäessä	yksiköitettäessä	agent3	yksiköittämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st yksiköittäessäni yksiköittäessämme 2nd yksiköittäessäsi yksiköittäessänne 3rd yksiköittäessään yksiköittäessänsä		negative	yksiköittämätön
	instructive	yksiköittäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form yksiköittää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	yksiköittämässä	—
	elative	yksiköittämästä	—
	illative	yksiköittämään	—
	adessive	yksiköittämällä	—
	abessive	yksiköittämättä	—
	instructive	yksiköittämän	yksiköitettämän
4th4	verbal noun	yksiköittäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st yksiköittämäisilläni yksiköittämäisillämme 2nd yksiköittämäisilläsi yksiköittämäisillänne 3rd yksiköittämäisillään yksiköittämäisillänsä

Further reading

• “yksiköittää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04