yksineläjä

Finnish

Etymology

From yksin (“alone”) +‎ eläjä (“liver (one who lives)”), from elää (“to live”) yksin (“alone”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyksinˌelæjæ/, [ˈyks̠inˌe̞læjæ]
• Rhymes: -elæjæ
• Syllabification^(key): yk‧sin‧e‧lä‧jä

Noun

yksineläjä

1. solitaire (person who lives alone)

Declension

Inflection of yksineläjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		yksineläjä	yksineläjät
genitive		yksineläjän	yksineläjien
partitive		yksineläjää	yksineläjiä
illative		yksineläjään	yksineläjiin
		singular	plural
nominative		yksineläjä	yksineläjät
accusative	nom.	yksineläjä	yksineläjät
	gen.	yksineläjän
genitive		yksineläjän	yksineläjien yksineläjäinrare
partitive		yksineläjää	yksineläjiä
inessive		yksineläjässä	yksineläjissä
elative		yksineläjästä	yksineläjistä
illative		yksineläjään	yksineläjiin
adessive		yksineläjällä	yksineläjillä
ablative		yksineläjältä	yksineläjiltä
allative		yksineläjälle	yksineläjille
essive		yksineläjänä	yksineläjinä
translative		yksineläjäksi	yksineläjiksi
abessive		yksineläjättä	yksineläjittä
instructive		—	yksineläjin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of yksineläjä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative yksineläjäni yksineläjäni accusative nom. yksineläjäni yksineläjäni gen. yksineläjäni genitive yksineläjäni yksineläjieni yksineläjäinirare partitive yksineläjääni yksineläjiäni inessive yksineläjässäni yksineläjissäni elative yksineläjästäni yksineläjistäni illative yksineläjääni yksineläjiini adessive yksineläjälläni yksineläjilläni ablative yksineläjältäni yksineläjiltäni allative yksineläjälleni yksineläjilleni essive yksineläjänäni yksineläjinäni translative yksineläjäkseni yksineläjikseni abessive yksineläjättäni yksineläjittäni instructive — — comitative — yksineläjineni second-person singular possessor singular plural nominative yksineläjäsi yksineläjäsi accusative nom. yksineläjäsi yksineläjäsi gen. yksineläjäsi genitive yksineläjäsi yksineläjiesi yksineläjäisirare partitive yksineläjääsi yksineläjiäsi inessive yksineläjässäsi yksineläjissäsi elative yksineläjästäsi yksineläjistäsi illative yksineläjääsi yksineläjiisi adessive yksineläjälläsi yksineläjilläsi ablative yksineläjältäsi yksineläjiltäsi allative yksineläjällesi yksineläjillesi essive yksineläjänäsi yksineläjinäsi translative yksineläjäksesi yksineläjiksesi abessive yksineläjättäsi yksineläjittäsi instructive — — comitative — yksineläjinesi first-person plural possessor singular plural nominative yksineläjämme yksineläjämme accusative nom. yksineläjämme yksineläjämme gen. yksineläjämme genitive yksineläjämme yksineläjiemme yksineläjäimmerare partitive yksineläjäämme yksineläjiämme inessive yksineläjässämme yksineläjissämme elative yksineläjästämme yksineläjistämme illative yksineläjäämme yksineläjiimme adessive yksineläjällämme yksineläjillämme ablative yksineläjältämme yksineläjiltämme allative yksineläjällemme yksineläjillemme essive yksineläjänämme yksineläjinämme translative yksineläjäksemme yksineläjiksemme abessive yksineläjättämme yksineläjittämme instructive — — comitative — yksineläjinemme second-person plural possessor singular plural nominative yksineläjänne yksineläjänne accusative nom. yksineläjänne yksineläjänne gen. yksineläjänne genitive yksineläjänne yksineläjienne yksineläjäinnerare partitive yksineläjäänne yksineläjiänne inessive yksineläjässänne yksineläjissänne elative yksineläjästänne yksineläjistänne illative yksineläjäänne yksineläjiinne adessive yksineläjällänne yksineläjillänne ablative yksineläjältänne yksineläjiltänne allative yksineläjällenne yksineläjillenne essive yksineläjänänne yksineläjinänne translative yksineläjäksenne yksineläjiksenne abessive yksineläjättänne yksineläjittänne instructive — — comitative — yksineläjinenne third-person possessor singular plural nominative yksineläjänsä yksineläjänsä accusative nom. yksineläjänsä yksineläjänsä gen. yksineläjänsä genitive yksineläjänsä yksineläjiensä yksineläjäinsärare partitive yksineläjäänsä yksineläjiään yksineläjiänsä inessive yksineläjässään yksineläjässänsä yksineläjissään yksineläjissänsä elative yksineläjästään yksineläjästänsä yksineläjistään yksineläjistänsä illative yksineläjäänsä yksineläjiinsä adessive yksineläjällään yksineläjällänsä yksineläjillään yksineläjillänsä ablative yksineläjältään yksineläjältänsä yksineläjiltään yksineläjiltänsä allative yksineläjälleen yksineläjällensä yksineläjilleen yksineläjillensä essive yksineläjänään yksineläjänänsä yksineläjinään yksineläjinänsä translative yksineläjäkseen yksineläjäksensä yksineläjikseen yksineläjiksensä abessive yksineläjättään yksineläjättänsä yksineläjittään yksineläjittänsä instructive — — comitative — yksineläjineen yksineläjinensä

See also

• erakko
• leski
• naimaton
• poikamies
• sinkku
• vanhapiika
• vanhapoika
• yksinäinen

Further reading

• “yksineläjä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04