äärimmäinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Derived from ääri "edge, verge" with the superlative suffix (see -in) and suffixed with the adjectival suffix -inen.

Adjective[edit]

äärimmäinen  (comparative äärimmäisempi, superlative äärimmäisin) (not comparable)

  1. extreme, ultra, ultra-

Declension[edit]

Inflection of äärimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative äärimmäinen äärimmäiset
genitive äärimmäisen äärimmäisten
äärimmäisien
partitive äärimmäistä äärimmäisiä
illative äärimmäiseen äärimmäisiin
singular plural
nominative äärimmäinen äärimmäiset
accusative nom.? äärimmäinen äärimmäiset
gen. äärimmäisen
genitive äärimmäisen äärimmäisten
äärimmäisien
partitive äärimmäistä äärimmäisiä
inessive äärimmäisessä äärimmäisissä
elative äärimmäisestä äärimmäisistä
illative äärimmäiseen äärimmäisiin
adessive äärimmäisellä äärimmäisillä
ablative äärimmäiseltä äärimmäisiltä
allative äärimmäiselleˣ äärimmäisilleˣ
essive äärimmäisenä äärimmäisinä
translative äärimmäiseksi äärimmäisiksi
instructive äärimmäisin
abessive äärimmäisettä äärimmäisittä
comitative äärimmäisine