ökö

Finnish

Etymology

In dialects "rude creature", possibly ökistä +‎ -ö.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈøkø/, [ˈø̞k̟ø̞]
• Rhymes: -økø
• Syllabification^(key): ö‧kö

Noun

ökö (slang)

1. (role playing) Synonym of monsu.

Declension

Inflection of ökö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		ökö	ököt
genitive		ökön	ököjen
partitive		ököä	ököjä
illative		ököön	ököihin
		singular	plural
nominative		ökö	ököt
accusative	nom.	ökö	ököt
	gen.	ökön
genitive		ökön	ököjen
partitive		ököä	ököjä
inessive		ökössä	ököissä
elative		ököstä	ököistä
illative		ököön	ököihin
adessive		ököllä	ököillä
ablative		ököltä	ököiltä
allative		ökölle	ököille
essive		ökönä	ököinä
translative		ököksi	ököiksi
abessive		ököttä	ököittä
instructive		—	ököin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ökö (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ököni ököni accusative nom. ököni ököni gen. ököni genitive ököni ököjeni partitive ököäni ököjäni inessive ökössäni ököissäni elative ököstäni ököistäni illative ökööni ököihini adessive ökölläni ököilläni ablative ököltäni ököiltäni allative ökölleni ököilleni essive ökönäni ököinäni translative ökökseni ököikseni abessive ököttäni ököittäni instructive — — comitative — ököineni second-person singular possessor singular plural nominative ökösi ökösi accusative nom. ökösi ökösi gen. ökösi genitive ökösi ököjesi partitive ököäsi ököjäsi inessive ökössäsi ököissäsi elative ököstäsi ököistäsi illative ököösi ököihisi adessive ökölläsi ököilläsi ablative ököltäsi ököiltäsi allative ököllesi ököillesi essive ökönäsi ököinäsi translative ököksesi ököiksesi abessive ököttäsi ököittäsi instructive — — comitative — ököinesi first-person plural possessor singular plural nominative ökömme ökömme accusative nom. ökömme ökömme gen. ökömme genitive ökömme ököjemme partitive ököämme ököjämme inessive ökössämme ököissämme elative ököstämme ököistämme illative ököömme ököihimme adessive ököllämme ököillämme ablative ököltämme ököiltämme allative ököllemme ököillemme essive ökönämme ököinämme translative ököksemme ököiksemme abessive ököttämme ököittämme instructive — — comitative — ököinemme second-person plural possessor singular plural nominative ökönne ökönne accusative nom. ökönne ökönne gen. ökönne genitive ökönne ököjenne partitive ököänne ököjänne inessive ökössänne ököissänne elative ököstänne ököistänne illative ököönne ököihinne adessive ököllänne ököillänne ablative ököltänne ököiltänne allative ököllenne ököillenne essive ökönänne ököinänne translative ököksenne ököiksenne abessive ököttänne ököittänne instructive — — comitative — ököinenne third-person possessor singular plural nominative ökönsä ökönsä accusative nom. ökönsä ökönsä gen. ökönsä genitive ökönsä ököjensä partitive ököään ököänsä ököjään ököjänsä inessive ökössään ökössänsä ököissään ököissänsä elative ököstään ököstänsä ököistään ököistänsä illative ököönsä ököihinsä adessive ököllään ököllänsä ököillään ököillänsä ablative ököltään ököltänsä ököiltään ököiltänsä allative ökölleen ököllensä ököilleen ököillensä essive ökönään ökönänsä ököinään ököinänsä translative ökökseen ököksensä ököikseen ököiksensä abessive ököttään ököttänsä ököittään ököittänsä instructive — — comitative — ököineen ököinensä

Anagrams

• köö