hiekka

Finnish

Etymology

Likely derived from hieta. Cognate with Karelian hiekka and Livvi hiekku.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhie̯kːɑ/, [ˈhie̞̯kːɑ̝]
• Rhymes: -iekːɑ
• Syllabification^(key): hiek‧ka

Noun

hiekka

1. sand
2. gravel, the small kind used to prevent slippery pavement conditions

Declension

Inflection of hiekka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)
nominative		hiekka	hiekat
genitive		hiekan	hiekkojen
partitive		hiekkaa	hiekkoja
illative		hiekkaan	hiekkoihin
		singular	plural
nominative		hiekka	hiekat
accusative	nom.	hiekka	hiekat
	gen.	hiekan
genitive		hiekan	hiekkojen hiekkain rare
partitive		hiekkaa	hiekkoja
inessive		hiekassa	hiekoissa
elative		hiekasta	hiekoista
illative		hiekkaan	hiekkoihin
adessive		hiekalla	hiekoilla
ablative		hiekalta	hiekoilta
allative		hiekalle	hiekoille
essive		hiekkana	hiekkoina
translative		hiekaksi	hiekoiksi
abessive		hiekatta	hiekoitta
instructive		—	hiekoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hiekka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hiekkani hiekkani accusative nom. hiekkani hiekkani gen. hiekkani genitive hiekkani hiekkojeni hiekkaini rare partitive hiekkaani hiekkojani inessive hiekassani hiekoissani elative hiekastani hiekoistani illative hiekkaani hiekkoihini adessive hiekallani hiekoillani ablative hiekaltani hiekoiltani allative hiekalleni hiekoilleni essive hiekkanani hiekkoinani translative hiekakseni hiekoikseni abessive hiekattani hiekoittani instructive — — comitative — hiekkoineni second-person singular possessor singular plural nominative hiekkasi hiekkasi accusative nom. hiekkasi hiekkasi gen. hiekkasi genitive hiekkasi hiekkojesi hiekkaisi rare partitive hiekkaasi hiekkojasi inessive hiekassasi hiekoissasi elative hiekastasi hiekoistasi illative hiekkaasi hiekkoihisi adessive hiekallasi hiekoillasi ablative hiekaltasi hiekoiltasi allative hiekallesi hiekoillesi essive hiekkanasi hiekkoinasi translative hiekaksesi hiekoiksesi abessive hiekattasi hiekoittasi instructive — — comitative — hiekkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative hiekkamme hiekkamme accusative nom. hiekkamme hiekkamme gen. hiekkamme genitive hiekkamme hiekkojemme hiekkaimme rare partitive hiekkaamme hiekkojamme inessive hiekassamme hiekoissamme elative hiekastamme hiekoistamme illative hiekkaamme hiekkoihimme adessive hiekallamme hiekoillamme ablative hiekaltamme hiekoiltamme allative hiekallemme hiekoillemme essive hiekkanamme hiekkoinamme translative hiekaksemme hiekoiksemme abessive hiekattamme hiekoittamme instructive — — comitative — hiekkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative hiekkanne hiekkanne accusative nom. hiekkanne hiekkanne gen. hiekkanne genitive hiekkanne hiekkojenne hiekkainne rare partitive hiekkaanne hiekkojanne inessive hiekassanne hiekoissanne elative hiekastanne hiekoistanne illative hiekkaanne hiekkoihinne adessive hiekallanne hiekoillanne ablative hiekaltanne hiekoiltanne allative hiekallenne hiekoillenne essive hiekkananne hiekkoinanne translative hiekaksenne hiekoiksenne abessive hiekattanne hiekoittanne instructive — — comitative — hiekkoinenne third-person possessor singular plural nominative hiekkansa hiekkansa accusative nom. hiekkansa hiekkansa gen. hiekkansa genitive hiekkansa hiekkojensa hiekkainsa rare partitive hiekkaansa hiekkojaan hiekkojansa inessive hiekassaan hiekassansa hiekoissaan hiekoissansa elative hiekastaan hiekastansa hiekoistaan hiekoistansa illative hiekkaansa hiekkoihinsa adessive hiekallaan hiekallansa hiekoillaan hiekoillansa ablative hiekaltaan hiekaltansa hiekoiltaan hiekoiltansa allative hiekalleen hiekallensa hiekoilleen hiekoillensa essive hiekkanaan hiekkanansa hiekkoinaan hiekkoinansa translative hiekakseen hiekaksensa hiekoikseen hiekoiksensa abessive hiekattaan hiekattansa hiekoittaan hiekoittansa instructive — — comitative — hiekkoineen hiekkoinensa

Derived terms

• hiekkainen
• hiekoittaa