rymistä

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrymistæˣ/, [ˈrymis̠tæ(ʔ)]
• Rhymes: -ymistæ
• Syllabification^(key): ry‧mis‧tä

Etymology 1

From an onomatopoeic root; rym- +‎ -istä.

Verb

rymistä

1. (intransitive) to rumble (emit a low-pitched irregular noise, such as a truck on a bumpy road or stones being unloaded from a dumper)

Conjugation

Inflection of rymistä (Kotus type 66/rohkaista, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rymisen	en rymise	1st sing.	olen rymissyt	en ole rymissyt
2nd sing.		rymiset	et rymise	2nd sing.	olet rymissyt	et ole rymissyt
3rd sing.		rymisee	ei rymise	3rd sing.	on rymissyt	ei ole rymissyt
1st plur.		rymisemme	emme rymise	1st plur.	olemme rymisseet	emme ole rymisseet
2nd plur.		rymisette	ette rymise	2nd plur.	olette rymisseet	ette ole rymisseet
3rd plur.		rymisevät	eivät rymise	3rd plur.	ovat rymisseet	eivät ole rymisseet
passive		rymistään	ei rymistä	passive	on rymisty	ei ole rymisty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rymisin	en rymissyt	1st sing.	olin rymissyt	en ollut rymissyt
2nd sing.		rymisit	et rymissyt	2nd sing.	olit rymissyt	et ollut rymissyt
3rd sing.		rymisi	ei rymissyt	3rd sing.	oli rymissyt	ei ollut rymissyt
1st plur.		rymisimme	emme rymisseet	1st plur.	olimme rymisseet	emme olleet rymisseet
2nd plur.		rymisitte	ette rymisseet	2nd plur.	olitte rymisseet	ette olleet rymisseet
3rd plur.		rymisivät	eivät rymisseet	3rd plur.	olivat rymisseet	eivät olleet rymisseet
passive		rymistiin	ei rymisty	passive	oli rymisty	ei ollut rymisty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rymisisin	en rymisisi	1st sing.	olisin rymissyt	en olisi rymissyt
2nd sing.		rymisisit	et rymisisi	2nd sing.	olisit rymissyt	et olisi rymissyt
3rd sing.		rymisisi	ei rymisisi	3rd sing.	olisi rymissyt	ei olisi rymissyt
1st plur.		rymisisimme	emme rymisisi	1st plur.	olisimme rymisseet	emme olisi rymisseet
2nd plur.		rymisisitte	ette rymisisi	2nd plur.	olisitte rymisseet	ette olisi rymisseet
3rd plur.		rymisisivät	eivät rymisisi	3rd plur.	olisivat rymisseet	eivät olisi rymisseet
passive		rymistäisiin	ei rymistäisi	passive	olisi rymisty	ei olisi rymisty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rymise	älä rymise	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rymisköön	älköön rymiskö	3rd sing.	olkoon rymissyt	älköön olko rymissyt
1st plur.		rymiskäämme	älkäämme rymiskö	1st plur.	—	—
2nd plur.		rymiskää	älkää rymiskö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rymiskööt	älkööt rymiskö	3rd plur.	olkoot rymisseet	älkööt olko rymisseet
passive		rymistäköön	älköön rymistäkö	passive	olkoon rymisty	älköön olko rymisty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rymissen	en rymisse	1st sing.	lienen rymissyt	en liene rymissyt
2nd sing.		rymisset	et rymisse	2nd sing.	lienet rymissyt	et liene rymissyt
3rd sing.		rymissee	ei rymisse	3rd sing.	lienee rymissyt	ei liene rymissyt
1st plur.		rymissemme	emme rymisse	1st plur.	lienemme rymisseet	emme liene rymisseet
2nd plur.		rymissette	ette rymisse	2nd plur.	lienette rymisseet	ette liene rymisseet
3rd plur.		rymissevät	eivät rymisse	3rd plur.	lienevät rymisseet	eivät liene rymisseet
passive		rymistäneen	ei rymistäne	passive	lienee rymisty	ei liene rymisty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rymistä		present	rymisevä	rymistävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rymistäkseni rymistäksemme 2nd rymistäksesi rymistäksenne 3rd rymistäkseen rymistäksensä		past	rymissyt	rymisty
2nd	inessive2	rymistessä	rymistäessä	agent4	rymisemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rymistessäni rymistessämme 2nd rymistessäsi rymistessänne 3rd rymistessään rymistessänsä		negative	rymisemätön
	instructive	rymisten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	rymisemässä	—
	elative	rymisemästä	—
	illative	rymisemään	—
	adessive	rymisemällä	—
	abessive	rymisemättä	—
	instructive	rymisemän	rymistämän
4th3	verbal noun	rymiseminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rymisemäisilläni rymisemäisillämme 2nd rymisemäisilläsi rymisemäisillänne 3rd rymisemäisillään rymisemäisillänsä

Etymology 2

Verb

rymistä

1. (deprecated template usage) present active indicative connegative of rymistää
2. (deprecated template usage) second-person singular present imperative of rymistää
3. (deprecated template usage) second-person singular present active imperative connegative of rymistää

Anagrams

• myristä