eristin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeristin/, [ˈe̞ris̠tin]
• Rhymes: -eristin
• Syllabification^(key): e‧ris‧tin

Etymology 1

erist- +‎ -in

Noun

eristin

1. (electrical engineering) insulator (something used to insulate)

Declension

Inflection of eristin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		eristin	eristimet
genitive		eristimen	eristimien eristinten
partitive		eristintä	eristimiä
illative		eristimeen	eristimiin
		singular	plural
nominative		eristin	eristimet
accusative	nom.	eristin	eristimet
	gen.	eristimen
genitive		eristimen	eristimien eristinten
partitive		eristintä	eristimiä
inessive		eristimessä	eristimissä
elative		eristimestä	eristimistä
illative		eristimeen	eristimiin
adessive		eristimellä	eristimillä
ablative		eristimeltä	eristimiltä
allative		eristimelle	eristimille
essive		eristimenä	eristiminä
translative		eristimeksi	eristimiksi
abessive		eristimettä	eristimittä
instructive		—	eristimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of eristin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative eristimeni eristimeni accusative nom. eristimeni eristimeni gen. eristimeni genitive eristimeni eristimieni eristinteni partitive eristintäni eristimiäni inessive eristimessäni eristimissäni elative eristimestäni eristimistäni illative eristimeeni eristimiini adessive eristimelläni eristimilläni ablative eristimeltäni eristimiltäni allative eristimelleni eristimilleni essive eristimenäni eristiminäni translative eristimekseni eristimikseni abessive eristimettäni eristimittäni instructive — — comitative — eristimineni second-person singular possessor singular plural nominative eristimesi eristimesi accusative nom. eristimesi eristimesi gen. eristimesi genitive eristimesi eristimiesi eristintesi partitive eristintäsi eristimiäsi inessive eristimessäsi eristimissäsi elative eristimestäsi eristimistäsi illative eristimeesi eristimiisi adessive eristimelläsi eristimilläsi ablative eristimeltäsi eristimiltäsi allative eristimellesi eristimillesi essive eristimenäsi eristiminäsi translative eristimeksesi eristimiksesi abessive eristimettäsi eristimittäsi instructive — — comitative — eristiminesi first-person plural possessor singular plural nominative eristimemme eristimemme accusative nom. eristimemme eristimemme gen. eristimemme genitive eristimemme eristimiemme eristintemme partitive eristintämme eristimiämme inessive eristimessämme eristimissämme elative eristimestämme eristimistämme illative eristimeemme eristimiimme adessive eristimellämme eristimillämme ablative eristimeltämme eristimiltämme allative eristimellemme eristimillemme essive eristimenämme eristiminämme translative eristimeksemme eristimiksemme abessive eristimettämme eristimittämme instructive — — comitative — eristiminemme second-person plural possessor singular plural nominative eristimenne eristimenne accusative nom. eristimenne eristimenne gen. eristimenne genitive eristimenne eristimienne eristintenne partitive eristintänne eristimiänne inessive eristimessänne eristimissänne elative eristimestänne eristimistänne illative eristimeenne eristimiinne adessive eristimellänne eristimillänne ablative eristimeltänne eristimiltänne allative eristimellenne eristimillenne essive eristimenänne eristiminänne translative eristimeksenne eristimiksenne abessive eristimettänne eristimittänne instructive — — comitative — eristiminenne third-person possessor singular plural nominative eristimensä eristimensä accusative nom. eristimensä eristimensä gen. eristimensä genitive eristimensä eristimiensä eristintensä partitive eristintään eristintänsä eristimiään eristimiänsä inessive eristimessään eristimessänsä eristimissään eristimissänsä elative eristimestään eristimestänsä eristimistään eristimistänsä illative eristimeensä eristimiinsä adessive eristimellään eristimellänsä eristimillään eristimillänsä ablative eristimeltään eristimeltänsä eristimiltään eristimiltänsä allative eristimelleen eristimellensä eristimilleen eristimillensä essive eristimenään eristimenänsä eristiminään eristiminänsä translative eristimekseen eristimeksensä eristimikseen eristimiksensä abessive eristimettään eristimettänsä eristimittään eristimittänsä instructive — — comitative — eristimineen eristiminensä

Etymology 2

Verb

eristin

1. (deprecated template usage) first-person singular past indicative of eristää

Anagrams

• riensit