Heikki

Finnish

Etymology

Medieval vernacular form of Henrik (“Henry”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhei̯kːi/, [ˈhe̞i̯kːi]
• Rhymes: -eikːi
• Syllabification^(key): Heik‧ki

Proper noun

Heikki

1. a male given name
   • 1870 Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä (Seven Brothers): Chapter 9 (Translation 1991 by Richard A. Impola):

     JUHANI: Kysy häneltä. Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä.

     JUHANI: Just ask him. He's standing there like Heikki Paijula, old Hessu from Myllymäki with a load of old shoes on his back.

   • 1975 Kaarlo Isotalo, Nuori isäntä ja hänen naisensa Aila, Uusi kirjakerho (1976), →ISBN, page 31:

     —En muista, opettaja sanoi ja lisäsi: —Heikki! Nimi kuulosti tutulta. Se oli tavallinen miehen nimi. Eihän tällä kylällä ollutkaan kuin Heikkejä, Matteja, Kalleja ja Antteja.

2. The letter "H" in the Finnish tavausaakkoset, a spelling system similar to ICAO spelling alphabet.

Usage notes

• Associated with the patron saint of Finland, Heikki has been one of the most common given names in Finland since the 16th century.

Declension

Inflection of Heikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative		Heikki	Heikit
genitive		Heikin	Heikkien
partitive		Heikkiä	Heikkejä
illative		Heikkiin	Heikkeihin
		singular	plural
nominative		Heikki	Heikit
accusative	nom.	Heikki	Heikit
	gen.	Heikin
genitive		Heikin	Heikkien
partitive		Heikkiä	Heikkejä
inessive		Heikissä	Heikeissä
elative		Heikistä	Heikeistä
illative		Heikkiin	Heikkeihin
adessive		Heikillä	Heikeillä
ablative		Heikiltä	Heikeiltä
allative		Heikille	Heikeille
essive		Heikkinä	Heikkeinä
translative		Heikiksi	Heikeiksi
abessive		Heikittä	Heikeittä
instructive		—	Heikein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Heikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Heikkini Heikkini accusative nom. Heikkini Heikkini gen. Heikkini genitive Heikkini Heikkieni partitive Heikkiäni Heikkejäni inessive Heikissäni Heikeissäni elative Heikistäni Heikeistäni illative Heikkiini Heikkeihini adessive Heikilläni Heikeilläni ablative Heikiltäni Heikeiltäni allative Heikilleni Heikeilleni essive Heikkinäni Heikkeinäni translative Heikikseni Heikeikseni abessive Heikittäni Heikeittäni instructive — — comitative — Heikkeineni second-person singular possessor singular plural nominative Heikkisi Heikkisi accusative nom. Heikkisi Heikkisi gen. Heikkisi genitive Heikkisi Heikkiesi partitive Heikkiäsi Heikkejäsi inessive Heikissäsi Heikeissäsi elative Heikistäsi Heikeistäsi illative Heikkiisi Heikkeihisi adessive Heikilläsi Heikeilläsi ablative Heikiltäsi Heikeiltäsi allative Heikillesi Heikeillesi essive Heikkinäsi Heikkeinäsi translative Heikiksesi Heikeiksesi abessive Heikittäsi Heikeittäsi instructive — — comitative — Heikkeinesi first-person plural possessor singular plural nominative Heikkimme Heikkimme accusative nom. Heikkimme Heikkimme gen. Heikkimme genitive Heikkimme Heikkiemme partitive Heikkiämme Heikkejämme inessive Heikissämme Heikeissämme elative Heikistämme Heikeistämme illative Heikkiimme Heikkeihimme adessive Heikillämme Heikeillämme ablative Heikiltämme Heikeiltämme allative Heikillemme Heikeillemme essive Heikkinämme Heikkeinämme translative Heikiksemme Heikeiksemme abessive Heikittämme Heikeittämme instructive — — comitative — Heikkeinemme second-person plural possessor singular plural nominative Heikkinne Heikkinne accusative nom. Heikkinne Heikkinne gen. Heikkinne genitive Heikkinne Heikkienne partitive Heikkiänne Heikkejänne inessive Heikissänne Heikeissänne elative Heikistänne Heikeistänne illative Heikkiinne Heikkeihinne adessive Heikillänne Heikeillänne ablative Heikiltänne Heikeiltänne allative Heikillenne Heikeillenne essive Heikkinänne Heikkeinänne translative Heikiksenne Heikeiksenne abessive Heikittänne Heikeittänne instructive — — comitative — Heikkeinenne third-person possessor singular plural nominative Heikkinsä Heikkinsä accusative nom. Heikkinsä Heikkinsä gen. Heikkinsä genitive Heikkinsä Heikkiensä partitive Heikkiään Heikkiänsä Heikkejään Heikkejänsä inessive Heikissään Heikissänsä Heikeissään Heikeissänsä elative Heikistään Heikistänsä Heikeistään Heikeistänsä illative Heikkiinsä Heikkeihinsä adessive Heikillään Heikillänsä Heikeillään Heikeillänsä ablative Heikiltään Heikiltänsä Heikeiltään Heikeiltänsä allative Heikilleen Heikillensä Heikeilleen Heikeillensä essive Heikkinään Heikkinänsä Heikkeinään Heikkeinänsä translative Heikikseen Heikiksensä Heikeikseen Heikeiksensä abessive Heikittään Heikittänsä Heikeittään Heikeittänsä instructive — — comitative — Heikkeineen Heikkeinensä

Related terms

• (variants) Harri, Heino, Henri, Henrik, Henrikki
• (pet form) Hessu
• (feminine forms) Henna, Henriikka, Riikka
• (surnames) Heikkilä, Heikkinen, Heikura, Heino, Heinonen, Heiskanen