ripotella

Finnish

Etymology

From ripottaa +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈripotelːɑˣ/, [ˈripo̞ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): ri‧po‧tel‧la

Verb

ripotella

1. To sprinkle.

Conjugation

Inflection of ripotella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripottelen	en ripottele	1st sing.	olen ripotellut	en ole ripotellut
2nd sing.		ripottelet	et ripottele	2nd sing.	olet ripotellut	et ole ripotellut
3rd sing.		ripottelee	ei ripottele	3rd sing.	on ripotellut	ei ole ripotellut
1st plur.		ripottelemme	emme ripottele	1st plur.	olemme ripotelleet	emme ole ripotelleet
2nd plur.		ripottelette	ette ripottele	2nd plur.	olette ripotelleet	ette ole ripotelleet
3rd plur.		ripottelevat	eivät ripottele	3rd plur.	ovat ripotelleet	eivät ole ripotelleet
passive		ripotellaan	ei ripotella	passive	on ripoteltu	ei ole ripoteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripottelin	en ripotellut	1st sing.	olin ripotellut	en ollut ripotellut
2nd sing.		ripottelit	et ripotellut	2nd sing.	olit ripotellut	et ollut ripotellut
3rd sing.		ripotteli	ei ripotellut	3rd sing.	oli ripotellut	ei ollut ripotellut
1st plur.		ripottelimme	emme ripotelleet	1st plur.	olimme ripotelleet	emme olleet ripotelleet
2nd plur.		ripottelitte	ette ripotelleet	2nd plur.	olitte ripotelleet	ette olleet ripotelleet
3rd plur.		ripottelivat	eivät ripotelleet	3rd plur.	olivat ripotelleet	eivät olleet ripotelleet
passive		ripoteltiin	ei ripoteltu	passive	oli ripoteltu	ei ollut ripoteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripottelisin	en ripottelisi	1st sing.	olisin ripotellut	en olisi ripotellut
2nd sing.		ripottelisit	et ripottelisi	2nd sing.	olisit ripotellut	et olisi ripotellut
3rd sing.		ripottelisi	ei ripottelisi	3rd sing.	olisi ripotellut	ei olisi ripotellut
1st plur.		ripottelisimme	emme ripottelisi	1st plur.	olisimme ripotelleet	emme olisi ripotelleet
2nd plur.		ripottelisitte	ette ripottelisi	2nd plur.	olisitte ripotelleet	ette olisi ripotelleet
3rd plur.		ripottelisivat	eivät ripottelisi	3rd plur.	olisivat ripotelleet	eivät olisi ripotelleet
passive		ripoteltaisiin	ei ripoteltaisi	passive	olisi ripoteltu	ei olisi ripoteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ripottele	älä ripottele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ripotelkoon	älköön ripotelko	3rd sing.	olkoon ripotellut	älköön olko ripotellut
1st plur.		ripotelkaamme	älkäämme ripotelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ripotelkaa	älkää ripotelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ripotelkoot	älkööt ripotelko	3rd plur.	olkoot ripotelleet	älkööt olko ripotelleet
passive		ripoteltakoon	älköön ripoteltako	passive	olkoon ripoteltu	älköön olko ripoteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripotellen	en ripotelle	1st sing.	lienen ripotellut	en liene ripotellut
2nd sing.		ripotellet	et ripotelle	2nd sing.	lienet ripotellut	et liene ripotellut
3rd sing.		ripotellee	ei ripotelle	3rd sing.	lienee ripotellut	ei liene ripotellut
1st plur.		ripotellemme	emme ripotelle	1st plur.	lienemme ripotelleet	emme liene ripotelleet
2nd plur.		ripotellette	ette ripotelle	2nd plur.	lienette ripotelleet	ette liene ripotelleet
3rd plur.		ripotellevat	eivät ripotelle	3rd plur.	lienevät ripotelleet	eivät liene ripotelleet
passive		ripoteltaneen	ei ripoteltane	passive	lienee ripoteltu	ei liene ripoteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ripotella		present	ripotteleva	ripoteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ripotellakseni ripotellaksemme 2nd ripotellaksesi ripotellaksenne 3rd ripotellakseen ripotellaksensa		past	ripotellut	ripoteltu
2nd	inessive2	ripotellessa	ripoteltaessa	agent4	ripottelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ripotellessani ripotellessamme 2nd ripotellessasi ripotellessanne 3rd ripotellessaan ripotellessansa		negative	ripottelematon
	instructive	ripotellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ripottelemassa	—
	elative	ripottelemasta	—
	illative	ripottelemaan	—
	adessive	ripottelemalla	—
	abessive	ripottelematta	—
	instructive	ripotteleman	ripoteltaman
4th3	verbal noun	ripotteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ripottelemaisillani ripottelemaisillamme 2nd ripottelemaisillasi ripottelemaisillanne 3rd ripottelemaisillaan ripottelemaisillansa