Kaleva

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkɑlevɑ/
  • Hyphenation: Ka‧le‧va

Proper noun[edit]

Oskar Kallis: "Kalevanpoika"

Kaleva

  1. An obscure giant in Finnish mythology.
    • 1849 Kalevala (Translation 1988 by Eino Friberg) 6:213-214:
      Joko ammuit Väinämöisen, / Kaotit Kalevan poian?
      Have you now shot Väinämöinen, / Killed the son of Kaleva?
  2. A male given name taken into use after the publication of the Finnish national epic Kalevala; more popular in the form Kalevi.
    • 1937 Anni Swan, Ritvan suojatit , WSOY (1956), page 40:
      ―Minusta nimeni on hyvä sellaisenaan, vakuutti Ritva täyttäessään kupit kuohuvalla suklaalla. Isäni on vakuutusasiamies. En suinkaan tahtoisi sellaista nimeä kuin Kaleva tai Salama tai Suomi.
    • 1981 Urho Kaleva Kekkonen, Vuosisatani 1, SKS (1982), ISBN 951-643-174-7, page 56:
      Etunimistäni oli Urhossa minusta vähän itsekehua ja pöyhkeilyä enkä minä siitä ole koskaan pitänyt. Mutta Kaleva on minusta aina ollut hyvin kaunis nimi.
  3. Finland's fifth-largest morning newspaper, published in Oulu.

Declension[edit]

Inflection of Kaleva (Kotus type 13/katiska, no gradation)
nominative Kaleva Kalevat
genitive Kalevan Kalevoiden
Kalevoitten
Kalevojen
partitive Kalevaa Kalevoita
Kalevoja
illative Kalevaan Kalevoihin
singular plural
nominative Kaleva Kalevat
accusative nom. Kaleva Kalevat
gen. Kalevan
genitive Kalevan Kalevoiden
Kalevoitten
Kalevojen
Kalevainrare
partitive Kalevaa Kalevoita
Kalevoja
inessive Kalevassa Kalevoissa
elative Kalevasta Kalevoista
illative Kalevaan Kalevoihin
adessive Kalevalla Kalevoilla
ablative Kalevalta Kalevoilta
allative Kalevalle Kalevoille
essive Kalevana Kalevoina
translative Kalevaksi Kalevoiksi
instructive Kalevoin
abessive Kalevatta Kalevoitta
comitative Kalevoineen

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]