Mäkilä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From mäki (hill) +‎ -lä, a dialectal form of the more common Mäkelä.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmækilæ/
  • Hyphenation: Mä‧ki‧lä

Proper noun[edit]

Mäkilä

  1. A surname​.
  2. Any of a number of small places in Finland.

Declension[edit]

Inflection of Mäkilä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative Mäkilä Mäkilät
genitive Mäkilän Mäkilöiden
Mäkilöitten
partitive Mäkilää Mäkilöitä
illative Mäkilään Mäkilöihin
singular plural
nominative Mäkilä Mäkilät
accusative nom.? Mäkilä Mäkilät
gen. Mäkilän
genitive Mäkilän Mäkilöiden
Mäkilöitten
Mäkiläinrare
partitive Mäkilää Mäkilöitä
inessive Mäkilässä Mäkilöissä
elative Mäkilästä Mäkilöistä
illative Mäkilään Mäkilöihin
adessive Mäkilällä Mäkilöillä
ablative Mäkilältä Mäkilöiltä
allative Mäkilälleˣ Mäkilöilleˣ
essive Mäkilänä Mäkilöinä
translative Mäkiläksi Mäkilöiksi
instructive Mäkilöin
abessive Mäkilättä Mäkilöittä
comitative Mäkilöineen