Martti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Medieval vernacular form of the Latin saint's name Martinus. Cognate with English Martin.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmɑrtːi/, [ˈmɑrt̪ːi]
  • Rhymes: -ɑrtːi
  • Syllabification: Mart‧ti

Proper noun[edit]

Martti

  1. A male given name.
    Martti Luther ― Martin Luther
    • 1985, Matti Kuusi, Ohituksia, Otava, →ISBN
      Kiistaa ei tullut. Ylimmäisenä jakomestarina oli Martti -eno, kalamiesten johtaja, mummuni nuorin veli. — Miksi Martikkalan nimi on Martikkala? kysyi Reino-serkku meiltä nuoremmilta ja vastasi itse: siksi että siellä kaikki miehet ovat Martteja, siksi että tikka hakkasi sen ullakon rei'ille, ja siksi että Martti-eno on aina kalassa.

Declension[edit]

Inflection of Martti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative Martti Martit
genitive Martin Marttien
partitive Marttia Martteja
illative Marttiin Martteihin
singular plural
nominative Martti Martit
accusative nom. Martti Martit
gen. Martin
genitive Martin Marttien
partitive Marttia Martteja
inessive Martissa Marteissa
elative Martista Marteista
illative Marttiin Martteihin
adessive Martilla Marteilla
ablative Martilta Marteilta
allative Martille Marteille
essive Marttina Martteina
translative Martiksi Marteiksi
instructive Martein
abessive Martitta Marteitta
comitative Martteineen
Possessive forms of Martti (type risti)
possessor singular plural
1st person Marttini Marttimme
2nd person Marttisi Marttinne
3rd person Marttinsa

Related terms[edit]