Riika

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: riika

Finnish[edit]

Etymology 1[edit]

Proper noun[edit]

Riika

  1. Riga.
Declension[edit]
Inflection of Riika (Kotus type 9/kala, k- gradation)
nominative Riika
genitive Riian
partitive Riikaa
illative Riikaan
singular plural
nominative Riika
accusative nom. Riika
gen. Riian
genitive Riian
partitive Riikaa
inessive Riiassa
elative Riiasta
illative Riikaan
adessive Riialla
ablative Riialta
allative Riialle
essive Riikana
translative Riiaksi
instructive
abessive Riiatta
comitative
Derived terms[edit]

Etymology 2[edit]

A less common form of Riikka.

Proper noun[edit]

Riika

  1. A female given name.
    • 1909 Ilmari Kianto, Punainen viiva, ISBN 9511184822, page 16:
      Korpiloukon mökinisännän nimi oli Topi Topinpoika Romppanen — hänen vaimonsa nimi Riika. Samoinkuin Topilla oli säädyllisempikin nimenmuoto, nimittäin Tobias ässän ja pehmeän peen kanssa, samoin kuului vaimonkin nimi täyteläisimpänään: Retriika Euphrosyyne Saarantytär Juntunen. Näitä hienompia nimiä ei koskaan turhaanlausuttu arkielämän hyörinässä, vaan ne vedettiin esiin ainoastaan juhlatilaisuuksissa, kuten henkipanossa, rokonistutuksessa ja rippikirjoituksessa.
Declension[edit]
Inflection of Riika (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative Riika Riikat
genitive Riikan Riikojen
partitive Riikaa Riikoja
illative Riikaan Riikoihin
singular plural
nominative Riika Riikat
accusative nom. Riika Riikat
gen. Riikan
genitive Riikan Riikojen
Riikainrare
partitive Riikaa Riikoja
inessive Riikassa Riikoissa
elative Riikasta Riikoista
illative Riikaan Riikoihin
adessive Riikalla Riikoilla
ablative Riikalta Riikoilta
allative Riikalle Riikoille
essive Riikana Riikoina
translative Riikaksi Riikoiksi
instructive Riikoin
abessive Riikatta Riikoitta
comitative Riikoineen

Anagrams[edit]