Veli
Finnish
Etymology
From veli (“brother”), but with a different declension.
Pronunciation
Proper noun
Veli
- a male given name.
- 1992 Inkeri Kilpinen, Miehelläni on toinen nainen, Kirjayhtymä, →ISBN, pages 79-80:
- Velikulta kahmaisi meidät kainaloihinsa ja niin mentiin. Minun on aina ollut vaikea mieltää hänen nimekseen Veli, koska ainoa Veli, jonka ennestään tunsin, on ohut ja vaalea kuin kaisla. ( - - - ) Hänellä on usein hauska juttu huulillaan; siitä lempinimi Velikulta.
- 2006 Anja Lampela, Älä koske ope, Myllylahti Oy Suomussalmi, →ISBN, page 63:
- ―No, mun nimi on Viivi, ja mulla on pikkuveli, jonka nimi on Veli. Toisin sanoen vanhemmillani on rajattomasti mielikuvitusta.
- 1992 Inkeri Kilpinen, Miehelläni on toinen nainen, Kirjayhtymä, →ISBN, pages 79-80:
Usage notes
- Common first part of 20th century conjoined names like Veli-Matti and Veli-Pekka.
Declension
Inflection of Veli (Kotus type 5/risti, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | Veli | Velit | ||
genitive | Velin | Velien | ||
partitive | Veliä | Velejä | ||
illative | Veliin | Veleihin | ||
singular | plural | |||
nominative | Veli | Velit | ||
accusative | nom. | Veli | Velit | |
gen. | Velin | |||
genitive | Velin | Velien | ||
partitive | Veliä | Velejä | ||
inessive | Velissä | Veleissä | ||
elative | Velistä | Veleistä | ||
illative | Veliin | Veleihin | ||
adessive | Velillä | Veleillä | ||
ablative | Veliltä | Veleiltä | ||
allative | Velille | Veleille | ||
essive | Velinä | Veleinä | ||
translative | Veliksi | Veleiksi | ||
abessive | Velittä | Veleittä | ||
instructive | — | Velein | ||
comitative | See the possessive forms below. |
See also
Anagrams
Turkish
Proper noun
Veli
- a male given name