aavistuksenomainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

aavistuksen (of premonition, intuition) +‎ omainen (resembling, -like)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈɑːʋistuksenˌomɑi̯nen/, [ˈɑːʋis̠ˌt̪uks̠e̞nˌo̞mɑine̞n]
  • Rhymes: -omɑinen
  • Syllabification(key): aa‧vis‧tuk‧sen‧o‧mai‧nen

Adjective[edit]

aavistuksenomainen

  1. premonition-like
    Minulla oli aavistuksenomainen tunne, että jotakin pahaa tapahtuisi.
    I had a premonition-like feeling that something bad was going to happen.

Declension[edit]

Inflection of aavistuksenomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative aavistuksenomainen aavistuksenomaiset
genitive aavistuksenomaisen aavistuksenomaisten
aavistuksenomaisien
partitive aavistuksenomaista aavistuksenomaisia
illative aavistuksenomaiseen aavistuksenomaisiin
singular plural
nominative aavistuksenomainen aavistuksenomaiset
accusative nom. aavistuksenomainen aavistuksenomaiset
gen. aavistuksenomaisen
genitive aavistuksenomaisen aavistuksenomaisten
aavistuksenomaisien
partitive aavistuksenomaista aavistuksenomaisia
inessive aavistuksenomaisessa aavistuksenomaisissa
elative aavistuksenomaisesta aavistuksenomaisista
illative aavistuksenomaiseen aavistuksenomaisiin
adessive aavistuksenomaisella aavistuksenomaisilla
ablative aavistuksenomaiselta aavistuksenomaisilta
allative aavistuksenomaiselle aavistuksenomaisille
essive aavistuksenomaisena aavistuksenomaisina
translative aavistuksenomaiseksi aavistuksenomaisiksi
instructive aavistuksenomaisin
abessive aavistuksenomaisetta aavistuksenomaisitta
comitative aavistuksenomaisine
Possessive forms of aavistuksenomainen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person aavistuksenomaiseni aavistuksenomaisemme
2nd person aavistuksenomaisesi aavistuksenomaisenne
3rd person aavistuksenomaisensa

Derived terms[edit]