ahdistunut

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑhdistunut/, [ˈɑ̝xdis̠ˌtunut̪]
• Rhymes: -unut
• Syllabification^(key): ah‧dis‧tu‧nut
• Hyphenation^(key): ah‧dis‧tu‧nut

Adjective

ahdistunut (comparative ahdistuneempi, superlative ahdistunein)

1. anguished, anxious, angstful [with elative ‘about’] (full of anxiety)

Declension

Inflection of ahdistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		ahdistunut	ahdistuneet
genitive		ahdistuneen	ahdistuneiden ahdistuneitten
partitive		ahdistunutta	ahdistuneita
illative		ahdistuneeseen	ahdistuneisiin ahdistuneihin
		singular	plural
nominative		ahdistunut	ahdistuneet
accusative	nom.	ahdistunut	ahdistuneet
	gen.	ahdistuneen
genitive		ahdistuneen	ahdistuneiden ahdistuneitten
partitive		ahdistunutta	ahdistuneita
inessive		ahdistuneessa	ahdistuneissa
elative		ahdistuneesta	ahdistuneista
illative		ahdistuneeseen	ahdistuneisiin ahdistuneihin
adessive		ahdistuneella	ahdistuneilla
ablative		ahdistuneelta	ahdistuneilta
allative		ahdistuneelle	ahdistuneille
essive		ahdistuneena	ahdistuneina
translative		ahdistuneeksi	ahdistuneiksi
abessive		ahdistuneetta	ahdistuneitta
instructive		—	ahdistunein
comitative		—	ahdistuneine

Possessive forms of ahdistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ahdistuneeni ahdistuneeni accusative nom. ahdistuneeni ahdistuneeni gen. ahdistuneeni genitive ahdistuneeni ahdistuneideni ahdistuneitteni partitive ahdistunuttani ahdistuneitani inessive ahdistuneessani ahdistuneissani elative ahdistuneestani ahdistuneistani illative ahdistuneeseeni ahdistuneisiini ahdistuneihini adessive ahdistuneellani ahdistuneillani ablative ahdistuneeltani ahdistuneiltani allative ahdistuneelleni ahdistuneilleni essive ahdistuneenani ahdistuneinani translative ahdistuneekseni ahdistuneikseni abessive ahdistuneettani ahdistuneittani instructive — — comitative — ahdistuneineni second-person singular possessor singular plural nominative ahdistuneesi ahdistuneesi accusative nom. ahdistuneesi ahdistuneesi gen. ahdistuneesi genitive ahdistuneesi ahdistuneidesi ahdistuneittesi partitive ahdistunuttasi ahdistuneitasi inessive ahdistuneessasi ahdistuneissasi elative ahdistuneestasi ahdistuneistasi illative ahdistuneeseesi ahdistuneisiisi ahdistuneihisi adessive ahdistuneellasi ahdistuneillasi ablative ahdistuneeltasi ahdistuneiltasi allative ahdistuneellesi ahdistuneillesi essive ahdistuneenasi ahdistuneinasi translative ahdistuneeksesi ahdistuneiksesi abessive ahdistuneettasi ahdistuneittasi instructive — — comitative — ahdistuneinesi first-person plural possessor singular plural nominative ahdistuneemme ahdistuneemme accusative nom. ahdistuneemme ahdistuneemme gen. ahdistuneemme genitive ahdistuneemme ahdistuneidemme ahdistuneittemme partitive ahdistunuttamme ahdistuneitamme inessive ahdistuneessamme ahdistuneissamme elative ahdistuneestamme ahdistuneistamme illative ahdistuneeseemme ahdistuneisiimme ahdistuneihimme adessive ahdistuneellamme ahdistuneillamme ablative ahdistuneeltamme ahdistuneiltamme allative ahdistuneellemme ahdistuneillemme essive ahdistuneenamme ahdistuneinamme translative ahdistuneeksemme ahdistuneiksemme abessive ahdistuneettamme ahdistuneittamme instructive — — comitative — ahdistuneinemme second-person plural possessor singular plural nominative ahdistuneenne ahdistuneenne accusative nom. ahdistuneenne ahdistuneenne gen. ahdistuneenne genitive ahdistuneenne ahdistuneidenne ahdistuneittenne partitive ahdistunuttanne ahdistuneitanne inessive ahdistuneessanne ahdistuneissanne elative ahdistuneestanne ahdistuneistanne illative ahdistuneeseenne ahdistuneisiinne ahdistuneihinne adessive ahdistuneellanne ahdistuneillanne ablative ahdistuneeltanne ahdistuneiltanne allative ahdistuneellenne ahdistuneillenne essive ahdistuneenanne ahdistuneinanne translative ahdistuneeksenne ahdistuneiksenne abessive ahdistuneettanne ahdistuneittanne instructive — — comitative — ahdistuneinenne third-person possessor singular plural nominative ahdistuneensa ahdistuneensa accusative nom. ahdistuneensa ahdistuneensa gen. ahdistuneensa genitive ahdistuneensa ahdistuneidensa ahdistuneittensa partitive ahdistunuttaan ahdistunuttansa ahdistuneitaan ahdistuneitansa inessive ahdistuneessaan ahdistuneessansa ahdistuneissaan ahdistuneissansa elative ahdistuneestaan ahdistuneestansa ahdistuneistaan ahdistuneistansa illative ahdistuneeseensa ahdistuneisiinsa ahdistuneihinsa adessive ahdistuneellaan ahdistuneellansa ahdistuneillaan ahdistuneillansa ablative ahdistuneeltaan ahdistuneeltansa ahdistuneiltaan ahdistuneiltansa allative ahdistuneelleen ahdistuneellensa ahdistuneilleen ahdistuneillensa essive ahdistuneenaan ahdistuneenansa ahdistuneinaan ahdistuneinansa translative ahdistuneekseen ahdistuneeksensa ahdistuneikseen ahdistuneiksensa abessive ahdistuneettaan ahdistuneettansa ahdistuneittaan ahdistuneittansa instructive — — comitative — ahdistuneineen ahdistuneinensa

Derived terms

• ahdistuneesti
• ahdistuneisuus

See also

• tuskainen

Verb

ahdistunut

1. past indicative connegative of ahdistua

Participle

ahdistunut

1. past active participle of ahdistua

Further reading

• “ahdistunut”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023

Anagrams

• hidastunut