arveluttava

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

arveluttava ‎(comparative arveluttavampi, superlative arveluttavin)

  1. dubious, doubtful

Declension[edit]

Inflection of arveluttava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative arveluttava arveluttavat
genitive arveluttavan arveluttavien
partitive arveluttavaa arveluttavia
illative arveluttavaan arveluttaviin
singular plural
nominative arveluttava arveluttavat
accusative nom.? arveluttava arveluttavat
gen. arveluttavan
genitive arveluttavan arveluttavien
arveluttavainrare
partitive arveluttavaa arveluttavia
inessive arveluttavassa arveluttavissa
elative arveluttavasta arveluttavista
illative arveluttavaan arveluttaviin
adessive arveluttavalla arveluttavilla
ablative arveluttavalta arveluttavilta
allative arveluttavalle arveluttaville
essive arveluttavana arveluttavina
translative arveluttavaksi arveluttaviksi
instructive arveluttavin
abessive arveluttavatta arveluttavitta
comitative arveluttavine

Derived terms[edit]

Verb[edit]

arveluttava

  1. Present active participle of arveluttaa.

Declension[edit]

Inflection of arveluttava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative arveluttava arveluttavat
genitive arveluttavan arveluttavien
partitive arveluttavaa arveluttavia
illative arveluttavaan arveluttaviin
singular plural
nominative arveluttava arveluttavat
accusative nom.? arveluttava arveluttavat
gen. arveluttavan
genitive arveluttavan arveluttavien
arveluttavainrare
partitive arveluttavaa arveluttavia
inessive arveluttavassa arveluttavissa
elative arveluttavasta arveluttavista
illative arveluttavaan arveluttaviin
adessive arveluttavalla arveluttavilla
ablative arveluttavalta arveluttavilta
allative arveluttavalle arveluttaville
essive arveluttavana arveluttavina
translative arveluttavaksi arveluttaviksi
instructive arveluttavin
abessive arveluttavatta arveluttavitta
comitative arveluttavine