arveluttava

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑrʋelutːɑʋɑ/, [ˈɑ̝rʋe̞ˌlut̪ːɑ̝ʋɑ̝]
• Rhymes: -utːɑʋɑ
• Syllabification^(key): ar‧ve‧lut‧ta‧va
• Hyphenation^(key): ar‧ve‧lut‧ta‧va

Adjective

arveluttava (comparative arveluttavampi, superlative arveluttavin)

1. dubious, suspicious, doubtful, questionable

Declension

Inflection of arveluttava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		arveluttava	arveluttavat
genitive		arveluttavan	arveluttavien
partitive		arveluttavaa	arveluttavia
illative		arveluttavaan	arveluttaviin
		singular	plural
nominative		arveluttava	arveluttavat
accusative	nom.	arveluttava	arveluttavat
	gen.	arveluttavan
genitive		arveluttavan	arveluttavien arveluttavain rare
partitive		arveluttavaa	arveluttavia
inessive		arveluttavassa	arveluttavissa
elative		arveluttavasta	arveluttavista
illative		arveluttavaan	arveluttaviin
adessive		arveluttavalla	arveluttavilla
ablative		arveluttavalta	arveluttavilta
allative		arveluttavalle	arveluttaville
essive		arveluttavana	arveluttavina
translative		arveluttavaksi	arveluttaviksi
abessive		arveluttavatta	arveluttavitta
instructive		—	arveluttavin
comitative		—	arveluttavine

Possessive forms of arveluttava (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative arveluttavani arveluttavani accusative nom. arveluttavani arveluttavani gen. arveluttavani genitive arveluttavani arveluttavieni arveluttavaini rare partitive arveluttavaani arveluttaviani inessive arveluttavassani arveluttavissani elative arveluttavastani arveluttavistani illative arveluttavaani arveluttaviini adessive arveluttavallani arveluttavillani ablative arveluttavaltani arveluttaviltani allative arveluttavalleni arveluttavilleni essive arveluttavanani arveluttavinani translative arveluttavakseni arveluttavikseni abessive arveluttavattani arveluttavittani instructive — — comitative — arveluttavineni second-person singular possessor singular plural nominative arveluttavasi arveluttavasi accusative nom. arveluttavasi arveluttavasi gen. arveluttavasi genitive arveluttavasi arveluttaviesi arveluttavaisi rare partitive arveluttavaasi arveluttaviasi inessive arveluttavassasi arveluttavissasi elative arveluttavastasi arveluttavistasi illative arveluttavaasi arveluttaviisi adessive arveluttavallasi arveluttavillasi ablative arveluttavaltasi arveluttaviltasi allative arveluttavallesi arveluttavillesi essive arveluttavanasi arveluttavinasi translative arveluttavaksesi arveluttaviksesi abessive arveluttavattasi arveluttavittasi instructive — — comitative — arveluttavinesi first-person plural possessor singular plural nominative arveluttavamme arveluttavamme accusative nom. arveluttavamme arveluttavamme gen. arveluttavamme genitive arveluttavamme arveluttaviemme arveluttavaimme rare partitive arveluttavaamme arveluttaviamme inessive arveluttavassamme arveluttavissamme elative arveluttavastamme arveluttavistamme illative arveluttavaamme arveluttaviimme adessive arveluttavallamme arveluttavillamme ablative arveluttavaltamme arveluttaviltamme allative arveluttavallemme arveluttavillemme essive arveluttavanamme arveluttavinamme translative arveluttavaksemme arveluttaviksemme abessive arveluttavattamme arveluttavittamme instructive — — comitative — arveluttavinemme second-person plural possessor singular plural nominative arveluttavanne arveluttavanne accusative nom. arveluttavanne arveluttavanne gen. arveluttavanne genitive arveluttavanne arveluttavienne arveluttavainne rare partitive arveluttavaanne arveluttavianne inessive arveluttavassanne arveluttavissanne elative arveluttavastanne arveluttavistanne illative arveluttavaanne arveluttaviinne adessive arveluttavallanne arveluttavillanne ablative arveluttavaltanne arveluttaviltanne allative arveluttavallenne arveluttavillenne essive arveluttavananne arveluttavinanne translative arveluttavaksenne arveluttaviksenne abessive arveluttavattanne arveluttavittanne instructive — — comitative — arveluttavinenne third-person possessor singular plural nominative arveluttavansa arveluttavansa accusative nom. arveluttavansa arveluttavansa gen. arveluttavansa genitive arveluttavansa arveluttaviensa arveluttavainsa rare partitive arveluttavaansa arveluttaviaan arveluttaviansa inessive arveluttavassaan arveluttavassansa arveluttavissaan arveluttavissansa elative arveluttavastaan arveluttavastansa arveluttavistaan arveluttavistansa illative arveluttavaansa arveluttaviinsa adessive arveluttavallaan arveluttavallansa arveluttavillaan arveluttavillansa ablative arveluttavaltaan arveluttavaltansa arveluttaviltaan arveluttaviltansa allative arveluttavalleen arveluttavallensa arveluttavilleen arveluttavillensa essive arveluttavanaan arveluttavanansa arveluttavinaan arveluttavinansa translative arveluttavakseen arveluttavaksensa arveluttavikseen arveluttaviksensa abessive arveluttavattaan arveluttavattansa arveluttavittaan arveluttavittansa instructive — — comitative — arveluttavineen arveluttavinensa

Derived terms

• arveluttavasti
• arveluttavuus

Participle

arveluttava

1. present active participle of arveluttaa

Further reading

• “arveluttava”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023