aseistamaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

aseistaa +‎ -maton

Adjective[edit]

aseistamaton (comparative aseistamattomampi, superlative aseistamattomin)

  1. unarmed

Declension[edit]

Inflection of aseistamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative aseistamaton aseistamattomat
genitive aseistamattoman aseistamattomien
partitive aseistamatonta aseistamattomia
illative aseistamattomaan aseistamattomiin
singular plural
nominative aseistamaton aseistamattomat
accusative nom. aseistamaton aseistamattomat
gen. aseistamattoman
genitive aseistamattoman aseistamattomien
aseistamatontenrare
partitive aseistamatonta aseistamattomia
inessive aseistamattomassa aseistamattomissa
elative aseistamattomasta aseistamattomista
illative aseistamattomaan aseistamattomiin
adessive aseistamattomalla aseistamattomilla
ablative aseistamattomalta aseistamattomilta
allative aseistamattomalle aseistamattomille
essive aseistamattomana aseistamattomina
translative aseistamattomaksi aseistamattomiksi
instructive aseistamattomin
abessive aseistamattomatta aseistamattomitta
comitative aseistamattomine

Verb[edit]

aseistamaton

  1. Negative participle of aseistaa.