diakki

Finnish

Etymology

From English diac.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdiɑkːi/, [ˈdiɑ̝kːi]
• Rhymes: -iɑkːi
• Syllabification^(key): di‧ak‧ki

Noun

diakki

1. (electronics) diac

Declension

Inflection of diakki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative		diakki	diakit
genitive		diakin	diakkien
partitive		diakkia	diakkeja
illative		diakkiin	diakkeihin
		singular	plural
nominative		diakki	diakit
accusative	nom.	diakki	diakit
	gen.	diakin
genitive		diakin	diakkien
partitive		diakkia	diakkeja
inessive		diakissa	diakeissa
elative		diakista	diakeista
illative		diakkiin	diakkeihin
adessive		diakilla	diakeilla
ablative		diakilta	diakeilta
allative		diakille	diakeille
essive		diakkina	diakkeina
translative		diakiksi	diakeiksi
abessive		diakitta	diakeitta
instructive		—	diakein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of diakki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative diakkini diakkini accusative nom. diakkini diakkini gen. diakkini genitive diakkini diakkieni partitive diakkiani diakkejani inessive diakissani diakeissani elative diakistani diakeistani illative diakkiini diakkeihini adessive diakillani diakeillani ablative diakiltani diakeiltani allative diakilleni diakeilleni essive diakkinani diakkeinani translative diakikseni diakeikseni abessive diakittani diakeittani instructive — — comitative — diakkeineni second-person singular possessor singular plural nominative diakkisi diakkisi accusative nom. diakkisi diakkisi gen. diakkisi genitive diakkisi diakkiesi partitive diakkiasi diakkejasi inessive diakissasi diakeissasi elative diakistasi diakeistasi illative diakkiisi diakkeihisi adessive diakillasi diakeillasi ablative diakiltasi diakeiltasi allative diakillesi diakeillesi essive diakkinasi diakkeinasi translative diakiksesi diakeiksesi abessive diakittasi diakeittasi instructive — — comitative — diakkeinesi first-person plural possessor singular plural nominative diakkimme diakkimme accusative nom. diakkimme diakkimme gen. diakkimme genitive diakkimme diakkiemme partitive diakkiamme diakkejamme inessive diakissamme diakeissamme elative diakistamme diakeistamme illative diakkiimme diakkeihimme adessive diakillamme diakeillamme ablative diakiltamme diakeiltamme allative diakillemme diakeillemme essive diakkinamme diakkeinamme translative diakiksemme diakeiksemme abessive diakittamme diakeittamme instructive — — comitative — diakkeinemme second-person plural possessor singular plural nominative diakkinne diakkinne accusative nom. diakkinne diakkinne gen. diakkinne genitive diakkinne diakkienne partitive diakkianne diakkejanne inessive diakissanne diakeissanne elative diakistanne diakeistanne illative diakkiinne diakkeihinne adessive diakillanne diakeillanne ablative diakiltanne diakeiltanne allative diakillenne diakeillenne essive diakkinanne diakkeinanne translative diakiksenne diakeiksenne abessive diakittanne diakeittanne instructive — — comitative — diakkeinenne third-person possessor singular plural nominative diakkinsa diakkinsa accusative nom. diakkinsa diakkinsa gen. diakkinsa genitive diakkinsa diakkiensa partitive diakkiaan diakkiansa diakkejaan diakkejansa inessive diakissaan diakissansa diakeissaan diakeissansa elative diakistaan diakistansa diakeistaan diakeistansa illative diakkiinsa diakkeihinsa adessive diakillaan diakillansa diakeillaan diakeillansa ablative diakiltaan diakiltansa diakeiltaan diakeiltansa allative diakilleen diakillensa diakeilleen diakeillensa essive diakkinaan diakkinansa diakkeinaan diakkeinansa translative diakikseen diakiksensa diakeikseen diakeiksensa abessive diakittaan diakittansa diakeittaan diakeittansa instructive — — comitative — diakkeineen diakkeinensa

Synonyms

• diac