edustuminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

edustua +‎ -minen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈedustuminen/, [ˈe̞dus̠t̪uˌmine̞n]
  • Hyphenation: e‧dus‧tu‧mi‧nen

Noun[edit]

edustuminen

  1. becoming represented, representation

Declension[edit]

Inflection of edustuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative edustuminen edustumiset
genitive edustumisen edustumisten
edustumisien
partitive edustumista edustumisia
illative edustumiseen edustumisiin
singular plural
nominative edustuminen edustumiset
accusative nom. edustuminen edustumiset
gen. edustumisen
genitive edustumisen edustumisten
edustumisien
partitive edustumista edustumisia
inessive edustumisessa edustumisissa
elative edustumisesta edustumisista
illative edustumiseen edustumisiin
adessive edustumisella edustumisilla
ablative edustumiselta edustumisilta
allative edustumiselle edustumisille
essive edustumisena edustumisina
translative edustumiseksi edustumisiksi
instructive edustumisin
abessive edustumisetta edustumisitta
comitative edustumisineen

Verb[edit]

edustuminen

  1. Fourth infinitive of edustua in nominative case.