eläinkunta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

eläin +‎ kunta

Noun[edit]

eläinkunta

  1. animal kingdom, Animalia (set of all animals)

Declension[edit]

Inflection of eläinkunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative eläinkunta eläinkunnat
genitive eläinkunnan eläinkuntien
partitive eläinkuntaa eläinkuntia
illative eläinkuntaan eläinkuntiin
singular plural
nominative eläinkunta eläinkunnat
accusative nom. eläinkunta eläinkunnat
gen. eläinkunnan
genitive eläinkunnan eläinkuntien
eläinkuntainrare
partitive eläinkuntaa eläinkuntia
inessive eläinkunnassa eläinkunnissa
elative eläinkunnasta eläinkunnista
illative eläinkuntaan eläinkuntiin
adessive eläinkunnalla eläinkunnilla
ablative eläinkunnalta eläinkunnilta
allative eläinkunnalle eläinkunnille
essive eläinkuntana eläinkuntina
translative eläinkunnaksi eläinkunniksi
instructive eläinkunnin
abessive eläinkunnatta eläinkunnitta
comitative eläinkuntineen
Possessive forms of eläinkunta (type koira)
possessor singular plural
1st person eläinkuntani eläinkuntamme
2nd person eläinkuntasi eläinkuntanne
3rd person eläinkuntansa