elinvoimaisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

elinvoimainen +‎ -uus

Noun[edit]

elinvoimaisuus

  1. vitality, viability, vigour

Declension[edit]

Inflection of elinvoimaisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative elinvoimaisuus elinvoimaisuudet
genitive elinvoimaisuuden elinvoimaisuuksien
partitive elinvoimaisuutta elinvoimaisuuksia
illative elinvoimaisuuteen elinvoimaisuuksiin
singular plural
nominative elinvoimaisuus elinvoimaisuudet
accusative nom. elinvoimaisuus elinvoimaisuudet
gen. elinvoimaisuuden
genitive elinvoimaisuuden elinvoimaisuuksien
partitive elinvoimaisuutta elinvoimaisuuksia
inessive elinvoimaisuudessa elinvoimaisuuksissa
elative elinvoimaisuudesta elinvoimaisuuksista
illative elinvoimaisuuteen elinvoimaisuuksiin
adessive elinvoimaisuudella elinvoimaisuuksilla
ablative elinvoimaisuudelta elinvoimaisuuksilta
allative elinvoimaisuudelle elinvoimaisuuksille
essive elinvoimaisuutena elinvoimaisuuksina
translative elinvoimaisuudeksi elinvoimaisuuksiksi
instructive elinvoimaisuuksin
abessive elinvoimaisuudetta elinvoimaisuuksitta
comitative elinvoimaisuuksineen
Possessive forms of elinvoimaisuus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person elinvoimaisuuteni elinvoimaisuutemme
2nd person elinvoimaisuutesi elinvoimaisuutenne
3rd person elinvoimaisuutensa