eräpäivä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

erä +‎ päivä

Noun[edit]

eräpäivä

  1. due date

Declension[edit]

Inflection of eräpäivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative eräpäivä eräpäivät
genitive eräpäivän eräpäivien
partitive eräpäivää eräpäiviä
illative eräpäivään eräpäiviin
singular plural
nominative eräpäivä eräpäivät
accusative nom. eräpäivä eräpäivät
gen. eräpäivän
genitive eräpäivän eräpäivien
eräpäiväinrare
partitive eräpäivää eräpäiviä
inessive eräpäivässä eräpäivissä
elative eräpäivästä eräpäivistä
illative eräpäivään eräpäiviin
adessive eräpäivällä eräpäivillä
ablative eräpäivältä eräpäiviltä
allative eräpäivälle eräpäiville
essive eräpäivänä eräpäivinä
translative eräpäiväksi eräpäiviksi
instructive eräpäivin
abessive eräpäivättä eräpäivittä
comitative eräpäivineen