erinäinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

eri +‎ -näinen

Adjective[edit]

erinäinen (comparative erinäisempi, superlative erinäisin)

  1. particular

Declension[edit]

Inflection of erinäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative erinäinen erinäiset
genitive erinäisen erinäisten
erinäisien
partitive erinäistä erinäisiä
illative erinäiseen erinäisiin
singular plural
nominative erinäinen erinäiset
accusative nom. erinäinen erinäiset
gen. erinäisen
genitive erinäisen erinäisten
erinäisien
partitive erinäistä erinäisiä
inessive erinäisessä erinäisissä
elative erinäisestä erinäisistä
illative erinäiseen erinäisiin
adessive erinäisellä erinäisillä
ablative erinäiseltä erinäisiltä
allative erinäiselle erinäisille
essive erinäisenä erinäisinä
translative erinäiseksi erinäisiksi
instructive erinäisin
abessive erinäisettä erinäisittä
comitative erinäisine
Possessive forms of erinäinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person erinäiseni erinäisemme
2nd person erinäisesi erinäisenne
3rd person erinäisensä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.