erinomaisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

erinomainen +‎ -uus

Noun[edit]

erinomaisuus

  1. shine, excellence (in quality or appearance)

Declension[edit]

Inflection of erinomaisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative erinomaisuus erinomaisuudet
genitive erinomaisuuden erinomaisuuksien
partitive erinomaisuutta erinomaisuuksia
illative erinomaisuuteen erinomaisuuksiin
singular plural
nominative erinomaisuus erinomaisuudet
accusative nom.? erinomaisuus erinomaisuudet
gen. erinomaisuuden
genitive erinomaisuuden erinomaisuuksien
partitive erinomaisuutta erinomaisuuksia
inessive erinomaisuudessa erinomaisuuksissa
elative erinomaisuudesta erinomaisuuksista
illative erinomaisuuteen erinomaisuuksiin
adessive erinomaisuudella erinomaisuuksilla
ablative erinomaisuudelta erinomaisuuksilta
allative erinomaisuudelleˣ erinomaisuuksilleˣ
essive erinomaisuutena erinomaisuuksina
translative erinomaisuudeksi erinomaisuuksiksi
instructive erinomaisuuksin
abessive erinomaisuudetta erinomaisuuksitta
comitative erinomaisuuksineen