erittee

Ingrian

Etymology

From eri (“different”) +‎ -ttee. Akin to Finnish erittäin.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈeritːeː/, [ˈe̞ritːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈeritːeː/, [ˈe̞ritːe̝ː]
• Rhymes: -eritːeː
• Hyphenation: e‧rit‧tee

Adverb

erittee

1. especially
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Monikkaan päivän peräst neet omenat, taitaa, i itse lankiijaisivat puust, erittee tuulisääl.

     After a few days these apples, it seems, would fall from the tree themselves, too, especially in windy weather.

2. extremely, exceptionally
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 11:

     Paino veel voip olla erittee voimakas.

     Stress can also be extremely strong.

   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 29:

     Meren pohjaas veel elläät erittee käppiät meritähet.

     On the bottom of the sea also live exceptionally beautiful starfishes.