erottautunut

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Verb[edit]

erottautunut

  1. Past active participle of erottautua.

Declension[edit]

Inflection of erottautunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative erottautunut erottautuneet
genitive erottautuneen erottautuneiden
erottautuneitten
partitive erottautunutta erottautuneita
illative erottautuneeseen erottautuneisiin
erottautuneihin
singular plural
nominative erottautunut erottautuneet
accusative nom.? erottautunut erottautuneet
gen. erottautuneen
genitive erottautuneen erottautuneiden
erottautuneitten
partitive erottautunutta erottautuneita
inessive erottautuneessa erottautuneissa
elative erottautuneesta erottautuneista
illative erottautuneeseen erottautuneisiin
erottautuneihin
adessive erottautuneella erottautuneilla
ablative erottautuneelta erottautuneilta
allative erottautuneelle erottautuneille
essive erottautuneena erottautuneina
translative erottautuneeksi erottautuneiksi
instructive erottautunein
abessive erottautuneetta erottautuneitta
comitative erottautuneine