esineoikeus

Finnish

Etymology

From esine (“item”) +‎ oikeus (“law (system of formal statutes and informal normative principles)”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈesineˣˌoi̯keus/, [ˈe̞s̠ine̞ˌʔo̞i̯k̟e̞us̠]
• Rhymes: -oikeus
• Syllabification^(key): e‧si‧ne‧oi‧ke‧us

Noun

esineoikeus

1. (law) property law (the area of law concerned with the ownership and conveyance of property rights and title)

Declension

Inflection of esineoikeus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		esineoikeus	—
genitive		esineoikeuden	—
partitive		esineoikeutta	—
illative		esineoikeuteen	—
		singular	plural
nominative		esineoikeus	—
accusative	nom.	esineoikeus	—
	gen.	esineoikeuden
genitive		esineoikeuden	—
partitive		esineoikeutta	—
inessive		esineoikeudessa	—
elative		esineoikeudesta	—
illative		esineoikeuteen	—
adessive		esineoikeudella	—
ablative		esineoikeudelta	—
allative		esineoikeudelle	—
essive		esineoikeutena	—
translative		esineoikeudeksi	—
abessive		esineoikeudetta	—
instructive		—	—
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of esineoikeus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative esineoikeuteni — accusative nom. esineoikeuteni — gen. esineoikeuteni genitive esineoikeuteni — partitive esineoikeuttani — inessive esineoikeudessani — elative esineoikeudestani — illative esineoikeuteeni — adessive esineoikeudellani — ablative esineoikeudeltani — allative esineoikeudelleni — essive esineoikeutenani — translative esineoikeudekseni — abessive esineoikeudettani — instructive — — comitative — — second-person singular possessor singular plural nominative esineoikeutesi — accusative nom. esineoikeutesi — gen. esineoikeutesi genitive esineoikeutesi — partitive esineoikeuttasi — inessive esineoikeudessasi — elative esineoikeudestasi — illative esineoikeuteesi — adessive esineoikeudellasi — ablative esineoikeudeltasi — allative esineoikeudellesi — essive esineoikeutenasi — translative esineoikeudeksesi — abessive esineoikeudettasi — instructive — — comitative — — first-person plural possessor singular plural nominative esineoikeutemme — accusative nom. esineoikeutemme — gen. esineoikeutemme genitive esineoikeutemme — partitive esineoikeuttamme — inessive esineoikeudessamme — elative esineoikeudestamme — illative esineoikeuteemme — adessive esineoikeudellamme — ablative esineoikeudeltamme — allative esineoikeudellemme — essive esineoikeutenamme — translative esineoikeudeksemme — abessive esineoikeudettamme — instructive — — comitative — — second-person plural possessor singular plural nominative esineoikeutenne — accusative nom. esineoikeutenne — gen. esineoikeutenne genitive esineoikeutenne — partitive esineoikeuttanne — inessive esineoikeudessanne — elative esineoikeudestanne — illative esineoikeuteenne — adessive esineoikeudellanne — ablative esineoikeudeltanne — allative esineoikeudellenne — essive esineoikeutenanne — translative esineoikeudeksenne — abessive esineoikeudettanne — instructive — — comitative — — third-person possessor singular plural nominative esineoikeutensa — accusative nom. esineoikeutensa — gen. esineoikeutensa genitive esineoikeutensa — partitive esineoikeuttaan esineoikeuttansa — inessive esineoikeudessaan esineoikeudessansa — elative esineoikeudestaan esineoikeudestansa — illative esineoikeuteensa — adessive esineoikeudellaan esineoikeudellansa — ablative esineoikeudeltaan esineoikeudeltansa — allative esineoikeudelleen esineoikeudellensa — essive esineoikeutenaan esineoikeutenansa — translative esineoikeudekseen esineoikeudeksensa — abessive esineoikeudettaan esineoikeudettansa — instructive — — comitative — —