estymä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

estyä (to be inhibited) +‎ -mä

Noun[edit]

estymä

  1. inhibition

Declension[edit]

Inflection of estymä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative estymä estymät
genitive estymän estymien
partitive estymää estymiä
illative estymään estymiin
singular plural
nominative estymä estymät
accusative nom. estymä estymät
gen. estymän
genitive estymän estymien
estymäinrare
partitive estymää estymiä
inessive estymässä estymissä
elative estymästä estymistä
illative estymään estymiin
adessive estymällä estymillä
ablative estymältä estymiltä
allative estymälle estymille
essive estymänä estyminä
translative estymäksi estymiksi
instructive estymin
abessive estymättä estymittä
comitative estymineen