etäinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

etä- +‎ -inen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈetæinen/
  • Hyphenation: e‧täi‧nen

Adjective[edit]

etäinen (comparative etäisempi, superlative etäisin)

  1. remote, distant

Declension[edit]

Inflection of etäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative etäinen etäiset
genitive etäisen etäisten
etäisien
partitive etäistä etäisiä
illative etäiseen etäisiin
singular plural
nominative etäinen etäiset
accusative nom. etäinen etäiset
gen. etäisen
genitive etäisen etäisten
etäisien
partitive etäistä etäisiä
inessive etäisessä etäisissä
elative etäisestä etäisistä
illative etäiseen etäisiin
adessive etäisellä etäisillä
ablative etäiseltä etäisiltä
allative etäiselle etäisille
essive etäisenä etäisinä
translative etäiseksi etäisiksi
instructive etäisin
abessive etäisettä etäisittä
comitative etäisine

Synonyms[edit]

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]