etuistuin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

etu- +‎ istuin

Noun[edit]

etuistuin

  1. (law) front seat

Declension[edit]

Inflection of etuistuin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative etuistuin etuistuimet
genitive etuistuimen etuistuimien
etuistuinten
partitive etuistuinta etuistuimia
illative etuistuimeen etuistuimiin
singular plural
nominative etuistuin etuistuimet
accusative nom. etuistuin etuistuimet
gen. etuistuimen
genitive etuistuimen etuistuimien
etuistuinten
partitive etuistuinta etuistuimia
inessive etuistuimessa etuistuimissa
elative etuistuimesta etuistuimista
illative etuistuimeen etuistuimiin
adessive etuistuimella etuistuimilla
ablative etuistuimelta etuistuimilta
allative etuistuimelle etuistuimille
essive etuistuimena etuistuimina
translative etuistuimeksi etuistuimiksi
instructive etuistuimin
abessive etuistuimetta etuistuimitta
comitative etuistuimineen

Synonyms[edit]

Related terms[edit]