evankelioinut

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Participle

[edit]

evankelioinut

  1. past active participle of evankelioida

Declension

[edit]
Inflection of evankelioinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative evankelioinut evankelioineet
genitive evankelioineen evankelioineiden
evankelioineitten
partitive evankelioinutta evankelioineita
illative evankelioineeseen evankelioineisiin
evankelioineihin
singular plural
nominative evankelioinut evankelioineet
accusative nom. evankelioinut evankelioineet
gen. evankelioineen
genitive evankelioineen evankelioineiden
evankelioineitten
partitive evankelioinutta evankelioineita
inessive evankelioineessa evankelioineissa
elative evankelioineesta evankelioineista
illative evankelioineeseen evankelioineisiin
evankelioineihin
adessive evankelioineella evankelioineilla
ablative evankelioineelta evankelioineilta
allative evankelioineelle evankelioineille
essive evankelioineena evankelioineina
translative evankelioineeksi evankelioineiksi
abessive evankelioineetta evankelioineitta
instructive evankelioinein
comitative evankelioineine
Possessive forms of evankelioinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative evankelioineeni evankelioineeni
accusative nom. evankelioineeni evankelioineeni
gen. evankelioineeni
genitive evankelioineeni evankelioineideni
evankelioineitteni
partitive evankelioinuttani evankelioineitani
inessive evankelioineessani evankelioineissani
elative evankelioineestani evankelioineistani
illative evankelioineeseeni evankelioineisiini
evankelioineihini
adessive evankelioineellani evankelioineillani
ablative evankelioineeltani evankelioineiltani
allative evankelioineelleni evankelioineilleni
essive evankelioineenani evankelioineinani
translative evankelioineekseni evankelioineikseni
abessive evankelioineettani evankelioineittani
instructive
comitative evankelioineineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative evankelioineesi evankelioineesi
accusative nom. evankelioineesi evankelioineesi
gen. evankelioineesi
genitive evankelioineesi evankelioineidesi
evankelioineittesi
partitive evankelioinuttasi evankelioineitasi
inessive evankelioineessasi evankelioineissasi
elative evankelioineestasi evankelioineistasi
illative evankelioineeseesi evankelioineisiisi
evankelioineihisi
adessive evankelioineellasi evankelioineillasi
ablative evankelioineeltasi evankelioineiltasi
allative evankelioineellesi evankelioineillesi
essive evankelioineenasi evankelioineinasi
translative evankelioineeksesi evankelioineiksesi
abessive evankelioineettasi evankelioineittasi
instructive
comitative evankelioineinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative evankelioineemme evankelioineemme
accusative nom. evankelioineemme evankelioineemme
gen. evankelioineemme
genitive evankelioineemme evankelioineidemme
evankelioineittemme
partitive evankelioinuttamme evankelioineitamme
inessive evankelioineessamme evankelioineissamme
elative evankelioineestamme evankelioineistamme
illative evankelioineeseemme evankelioineisiimme
evankelioineihimme
adessive evankelioineellamme evankelioineillamme
ablative evankelioineeltamme evankelioineiltamme
allative evankelioineellemme evankelioineillemme
essive evankelioineenamme evankelioineinamme
translative evankelioineeksemme evankelioineiksemme
abessive evankelioineettamme evankelioineittamme
instructive
comitative evankelioineinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative evankelioineenne evankelioineenne
accusative nom. evankelioineenne evankelioineenne
gen. evankelioineenne
genitive evankelioineenne evankelioineidenne
evankelioineittenne
partitive evankelioinuttanne evankelioineitanne
inessive evankelioineessanne evankelioineissanne
elative evankelioineestanne evankelioineistanne
illative evankelioineeseenne evankelioineisiinne
evankelioineihinne
adessive evankelioineellanne evankelioineillanne
ablative evankelioineeltanne evankelioineiltanne
allative evankelioineellenne evankelioineillenne
essive evankelioineenanne evankelioineinanne
translative evankelioineeksenne evankelioineiksenne
abessive evankelioineettanne evankelioineittanne
instructive
comitative evankelioineinenne
third-person possessor
singular plural
nominative evankelioineensa evankelioineensa
accusative nom. evankelioineensa evankelioineensa
gen. evankelioineensa
genitive evankelioineensa evankelioineidensa
evankelioineittensa
partitive evankelioinuttaan
evankelioinuttansa
evankelioineitaan
evankelioineitansa
inessive evankelioineessaan
evankelioineessansa
evankelioineissaan
evankelioineissansa
elative evankelioineestaan
evankelioineestansa
evankelioineistaan
evankelioineistansa
illative evankelioineeseensa evankelioineisiinsa
evankelioineihinsa
adessive evankelioineellaan
evankelioineellansa
evankelioineillaan
evankelioineillansa
ablative evankelioineeltaan
evankelioineeltansa
evankelioineiltaan
evankelioineiltansa
allative evankelioineelleen
evankelioineellensa
evankelioineilleen
evankelioineillensa
essive evankelioineenaan
evankelioineenansa
evankelioineinaan
evankelioineinansa
translative evankelioineekseen
evankelioineeksensa
evankelioineikseen
evankelioineiksensa
abessive evankelioineettaan
evankelioineettansa
evankelioineittaan
evankelioineittansa
instructive
comitative evankelioineineen
evankelioineinensa