haavoittumaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

haavoittua +‎ -maton

Adjective[edit]

haavoittumaton (comparative haavoittumattomampi, superlative haavoittumattomin)

  1. invulnerable

Declension[edit]

Inflection of haavoittumaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative haavoittumaton haavoittumattomat
genitive haavoittumattoman haavoittumattomien
partitive haavoittumatonta haavoittumattomia
illative haavoittumattomaan haavoittumattomiin
singular plural
nominative haavoittumaton haavoittumattomat
accusative nom. haavoittumaton haavoittumattomat
gen. haavoittumattoman
genitive haavoittumattoman haavoittumattomien
haavoittumatontenrare
partitive haavoittumatonta haavoittumattomia
inessive haavoittumattomassa haavoittumattomissa
elative haavoittumattomasta haavoittumattomista
illative haavoittumattomaan haavoittumattomiin
adessive haavoittumattomalla haavoittumattomilla
ablative haavoittumattomalta haavoittumattomilta
allative haavoittumattomalle haavoittumattomille
essive haavoittumattomana haavoittumattomina
translative haavoittumattomaksi haavoittumattomiksi
instructive haavoittumattomin
abessive haavoittumattomatta haavoittumattomitta
comitative haavoittumattomine

Verb[edit]

haavoittumaton

  1. Negative participle of haavoittua.