harsuuntua

Finnish

Etymology

harsu +‎ -Vntua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrsuːntuɑˣ/, [ˈhɑ̝rs̠uːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): har‧suun‧tu‧a

Verb

harsuuntua

1. (intransitive) To unravel.

Conjugation

Inflection of harsuuntua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harsuunnun	en harsuunnu	1st sing.	olen harsuuntunut	en ole harsuuntunut
2nd sing.		harsuunnut	et harsuunnu	2nd sing.	olet harsuuntunut	et ole harsuuntunut
3rd sing.		harsuuntuu	ei harsuunnu	3rd sing.	on harsuuntunut	ei ole harsuuntunut
1st plur.		harsuunnumme	emme harsuunnu	1st plur.	olemme harsuuntuneet	emme ole harsuuntuneet
2nd plur.		harsuunnutte	ette harsuunnu	2nd plur.	olette harsuuntuneet	ette ole harsuuntuneet
3rd plur.		harsuuntuvat	eivät harsuunnu	3rd plur.	ovat harsuuntuneet	eivät ole harsuuntuneet
passive		harsuunnutaan	ei harsuunnuta	passive	on harsuunnuttu	ei ole harsuunnuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harsuunnuin	en harsuuntunut	1st sing.	olin harsuuntunut	en ollut harsuuntunut
2nd sing.		harsuunnuit	et harsuuntunut	2nd sing.	olit harsuuntunut	et ollut harsuuntunut
3rd sing.		harsuuntui	ei harsuuntunut	3rd sing.	oli harsuuntunut	ei ollut harsuuntunut
1st plur.		harsuunnuimme	emme harsuuntuneet	1st plur.	olimme harsuuntuneet	emme olleet harsuuntuneet
2nd plur.		harsuunnuitte	ette harsuuntuneet	2nd plur.	olitte harsuuntuneet	ette olleet harsuuntuneet
3rd plur.		harsuuntuivat	eivät harsuuntuneet	3rd plur.	olivat harsuuntuneet	eivät olleet harsuuntuneet
passive		harsuunnuttiin	ei harsuunnuttu	passive	oli harsuunnuttu	ei ollut harsuunnuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harsuuntuisin	en harsuuntuisi	1st sing.	olisin harsuuntunut	en olisi harsuuntunut
2nd sing.		harsuuntuisit	et harsuuntuisi	2nd sing.	olisit harsuuntunut	et olisi harsuuntunut
3rd sing.		harsuuntuisi	ei harsuuntuisi	3rd sing.	olisi harsuuntunut	ei olisi harsuuntunut
1st plur.		harsuuntuisimme	emme harsuuntuisi	1st plur.	olisimme harsuuntuneet	emme olisi harsuuntuneet
2nd plur.		harsuuntuisitte	ette harsuuntuisi	2nd plur.	olisitte harsuuntuneet	ette olisi harsuuntuneet
3rd plur.		harsuuntuisivat	eivät harsuuntuisi	3rd plur.	olisivat harsuuntuneet	eivät olisi harsuuntuneet
passive		harsuunnuttaisiin	ei harsuunnuttaisi	passive	olisi harsuunnuttu	ei olisi harsuunnuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		harsuunnu	älä harsuunnu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		harsuuntukoon	älköön harsuuntuko	3rd sing.	olkoon harsuuntunut	älköön olko harsuuntunut
1st plur.		harsuuntukaamme	älkäämme harsuuntuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		harsuuntukaa	älkää harsuuntuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		harsuuntukoot	älkööt harsuuntuko	3rd plur.	olkoot harsuuntuneet	älkööt olko harsuuntuneet
passive		harsuunnuttakoon	älköön harsuunnuttako	passive	olkoon harsuunnuttu	älköön olko harsuunnuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harsuuntunen	en harsuuntune	1st sing.	lienen harsuuntunut	en liene harsuuntunut
2nd sing.		harsuuntunet	et harsuuntune	2nd sing.	lienet harsuuntunut	et liene harsuuntunut
3rd sing.		harsuuntunee	ei harsuuntune	3rd sing.	lienee harsuuntunut	ei liene harsuuntunut
1st plur.		harsuuntunemme	emme harsuuntune	1st plur.	lienemme harsuuntuneet	emme liene harsuuntuneet
2nd plur.		harsuuntunette	ette harsuuntune	2nd plur.	lienette harsuuntuneet	ette liene harsuuntuneet
3rd plur.		harsuuntunevat	eivät harsuuntune	3rd plur.	lienevät harsuuntuneet	eivät liene harsuuntuneet
passive		harsuunnuttaneen	ei harsuunnuttane	passive	lienee harsuunnuttu	ei liene harsuunnuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		harsuuntua		present	harsuuntuva	harsuunnuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harsuuntuakseni harsuuntuaksemme 2nd harsuuntuaksesi harsuuntuaksenne 3rd harsuuntuakseen harsuuntuaksensa		past	harsuuntunut	harsuunnuttu
2nd	inessive2	harsuuntuessa	harsuunnuttaessa	agent3	harsuuntuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st harsuuntuessani harsuuntuessamme 2nd harsuuntuessasi harsuuntuessanne 3rd harsuuntuessaan harsuuntuessansa		negative	harsuuntumaton
	instructive	harsuuntuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	harsuuntumassa	—
	elative	harsuuntumasta	—
	illative	harsuuntumaan	—
	adessive	harsuuntumalla	—
	abessive	harsuuntumatta	—
	instructive	harsuuntuman	harsuunnuttaman
4th4	verbal noun	harsuuntuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harsuuntumaisillani harsuuntumaisillamme 2nd harsuuntumaisillasi harsuuntumaisillanne 3rd harsuuntumaisillaan harsuuntumaisillansa

Derived terms

• harsuuntuminen

 

Further reading

• “harsuuntua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02